Vaikka halloweenin juhlinta on noussut 2000-luvulla suureen suosioon, on paikallaan nostaa esiin myös paljon vanhempaa ja erityisesti meillä Suomessa perinteisempää syysjuhlaa, kekriä. Seuraavassa lyhyt johdatus aiheeseen. Kuten huomaat, monelta osin nämä syksyiset juhlallisuudet sisältävät myös yhteneväisiä piirteitä.

Sadonkorjuun juhlistamisella on ikivanhat perinteet niin meillä kuin muualla Euroopassa. Vahvasti maataloudesta elävälle yhteiskunnalle satokauden päättyminen oli merkittävä vuoden huipennus, jota juhlistettiin koko palvelusväen voimin niin tanssien, leikkien kuin tietenkin herkutellen. Satokauden päättyminen merkitsi samalla vuoden vaihtumista. Siksi siihen liittyi nyttemmin uuteen vuoteen liitettäviä perinteitä, kuten tulevaisuuden ennustusta.

Kekriperinteeseen on kuulunut tärkeänä hahmona pelottava, sarvipäinen kekripukki. Pukkia saattoi esittää kaksi miestä, jotka oli naamioitu karhuntaljoja, olkia ja naamareita hyödyntäen. Kekripukit ja pukittaret saattoivat myös kiertää kylissä talosta taloon pyytämässä kestitystä.

Alun perin kekrin vietolle ei ollut tiettyä päivää, vaan jokaisessa talossa sitä vietettiin sitä mukaa, kun syystyöt tulivat loppuun saatetuiksi. Tyypillisesti ajanjakso oli syyskuun lopulta marraskuun alkuun, toisinaan myös loppukesästä. 1800-luvulla alkoi sadonkorjuujuhlien vietto vakiintua pyhäinpäivään (nykyään marraskuun ensimmäinen lauantai). Juhlien jälkeen renkien ja piikojen aherrus palkittiin lomalla, jolloin he olivat vapaita vierailemaan kotiseudullaan.

Ruoalla oli tärkeä rooli kekrissä – kukaan ei saanut jäädä nälkäiseksi, sillä se olisi tietänyt huonoa onnea tulevalle satokaudelle. Herkuttelun keskiössä olivat uuden sadon antimet, kuten juurekset. Lammaspaisti oli tyypillinen juhlaruoka, samoin lihapullat (”kekripyörykät”). Myös makkaroita, sianpaistia ja erilaisia maakuntaherkkuja, kuten limppua, rieskaa ja piirakoita valmistettiin pitopöytään. Juomaksi tarjoiltiin olutta, sen uskottiin vaikuttavan suotuisasti tulevan vuoden viljasatoon.

Kekri on erinomainen teema myös nykyajan syysjuhliin. Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekri-sivustolta löytyy runsaasti ideoita juhlien järjestämiseen. Kekrin viettoon liittyviä tarjoiluita voi lähestyä seuraavista lähtökohdista:

1. Ammenna syksyn raaka-aineista: hyödynnä omenat, sienet, puolukat, hillat, mustikat, kaali, juurekset ja muut puutarhan ja metsän antimet. Katso ideoita Kinuskikissan sadonkorjuuresepteistä ja alempaa löytyvistä poiminnoista.
2. Vaali perinteitä ja loihdi tarjolle maakuntaherkkuja, kuten karjalanpiirakoita, lanttukukkoa, savolaista rieskaa ja makeista herkuista vaikkapa viipurinrinkeleitä, pohjalaista kropsua, savolaista mustikkakukkoa, Euran rinkilöitä tai Oulun tervakakkua.
3. Inspiroidu puutarhateemasta ja anna sen näkyä kekriherkkujen koristelussa. Miten olisi vaikkapa elonkorjuukakku, auringonkukkakakku, kukkapenkkikakku, puutarhurin kasvispiirakka tai 10 kukan kakku. Muista myös syötävät kukat, joilla saat helposti näyttävyyttä kakkuihin, salaatteihin ja muihin tarjoiluihin.
4. Ota kaikki irti vuodenajasta ja lähde ideoimaan tarjoilukokonaisuutta syksyn ympärille. Syysjuhlassa saa olla värejä! Jos etsit erityisesti jälkiruokaa, käy läpi syyskakut. Huomaathan, että hakusivulla voit helposti suodattaa reseptejä esimerkiksi raaka-aineen mukaan.