Aloitan vuoden 2011 makeiden leivonnaisten sarjan itselleni todella merkityksellisellä reseptillä. Joulukuun ajan saitte äänestää, minkä leivosohjeen toteuttaisin vuoden alkajaisiksi. Muitakin noista vaihtoehdoista olisi ollut kiva ryhtyä toteuttamaan, mutta olin salaa hyvilläni, että äänestyksen voitti juuri bebe-leivokset. Bebet ovat siis pieniä, sieviä leivoksia, joissa on murotaikinapohja, voikreemitäyte ja sokerikuorrutus. Enpä olisi kuitenkaan arvannut, miten tärkeän löydön äärelle tämä äänestysvoitto minut johdatti.
Silloin tällöin olen maininnut omista leivonta- ja ruoanlaittoesikuvistani, omista isoäideistäni. Pohjanmaan mummo, härmäläisittäin ”isu”, laittoi ihania ruokia, mutta hän oli myös kova leipomaan. Kahvipöydän äärelle istuttiin useamman kerran päivässä. Jo aamupalan jälkeisellä kahvihetkellä oli tarjolla kakkua, pullaa, pikkuleipiä… ja usein myös bebe-leivoksia! Koska itse asuimme Helsingissä, pääsi ”isulassa” käymään harvoin ja lähdön hetki oli haikea. Isu arvasi, mikä helpottaa matkalaisten ikävää. Kun kotona kaivettiin esiin voipaperiin käärityt bebet, oli mieli heti keveämpi.
Isu on ollut taivaassa kymmenisen vuotta… ja tämä klassinen bebe-ohje tuntui kadonneen jäljettömiin. Pientä rimakauhua tuntien aloin siis miettiä, miten pääsisin lähellekään tuota makumuistoa. Yritin epätoivoisesti muistella, miltä isun bebet maistuivat, millainen rakenne ja koostumus oli… Kuvittelin, että kaikki kivet oli käännetty jo ajat sitten reseptin löytymiseksi, mutta sitten sainkin soiton, että kummitätini oli löytänyt tuon kaivatun ohjeen!
Jännittyneiden tunteiden vallassa ryhdyin leipomaan legendaarista ohjetta seuraten. Lopputuloksen näette tässä.
Näiden bebe-leivosten syöminen 15 vuoden jälkeen oli herkistävä hetki. Varmaankaan lopputulos ei ollut läheskään isun tekemien bebejen luokkaa, hänellä kun oli oma, erityinen taika hyppysissään. Mutta on kunnia yrittää seurata hänen jalanjälkiään. Totesin leivoksia valmistaessani, että niiden kanssa vierähti pitkä tovi. Olin aika puhki, kun operaatio oli ohitse. Ihmettelen, miten isu jaksoi yli 80-vuotiaana paneutua näin työläiden leipomusten tekemiseen. Sen täytyi olla rakkautta meitä läheisiä kohtaan.
Sitten vielä vähän tarkennuksia itse ohjeeseen. Huomasin, että taikinan saa painella aika ohueksi vuoan pohjalle ja alakulmiin, jotta kuppimainen muoto säilyy, kun taikina uunissa kohoaa. Kannattaa tehdä yksi koekappale, jos on epävarma taikinan määrästä. Minä löysin leivosvuoat Stockmannilta, mutta alumiinisia/paperisia leivosvuokiakin olen nähnyt käytettävän. Teräsvuokien kanssa voitelusta tulee yksi lisävaihe (tein yhden paistokokeilun ilman voitelua, mutta pohjaa oli huomattavasti vaikeampi irrottaa). Tässä kohtaa suihkemainen vuokaspray oli todella kätevä.
Arvaan, että isu teki bebet aitoon voihin. Itse tein kompromissin: voita käytin täytteessä, jossa uskon eron maistuvan selvimmin margariiniin nähden. Murotaikinaan sen sijaan käytin margariinia.
Bebejä tekee lähes samalla vaivalla isommankin satsin ja ne ovat omiaan pakastettaviksi. Pakkasesta leivoksia kelpaa ottaa omaan ”luksus-hetkeen” tai rakkaiden ihmisten hemmotteluun.
30 – 40 kappaletta
Klassiset bebe-leivokset
Pohja:
200 g voita tai margariinia
1 ½ dl sokeria
1 kananmuna
4 ½ dl vehnäjauhoja
Vaniljakreemitäyte:
3 ½ rkl sokeria
4 tl perunajauhoja
1 ¾ dl kuohukermaa
2 keltuaista
175 g voita
2 tl vaniljasokeria
Kuorrute:
4 dl tomusokeria
3 ½ – 4 rkl vettä
punaista tai vaaleanpunaista elintarvikeväriä
nonparelleja (helmiäinen)
Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita vatkaimella joukkoon kananmuna ja lopuksi jauhot n. 1 dl kerrallaan. Voitele leivosvuoat. Muotoile taikinasta tasainen pallo ja painele se vuoan pohjalle ja reunoille.
Laita vuoat pellille ja paista 175 asteessa n. 10 minuuttia, kunnes reunat ovat saaneet kevyesti väriä.
Anna leivosten jäähtyä vuoissaan hetken aikaa. Älä kuitenkaan jäähdytä kylmäksi asti, silloin pohja murtuu helpommin, kun irrotat sitä vuoasta. Kannattaa painaa vuoan yläreunoja kevyesti sisäänpäin. Näin pohja irtoaa paikoiltaan. Tarvittaessa voi hieman auttaa työntämällä yhdeltä reunalta cocktail-tikun pohjan ja vuoan väliin.
Sekoita kattilassa keskenään sokeri ja perunajauhot. Lisää kuohukerma ja keltuaiset. Kuumenna vispilällä sekoitellen, kunnes kiisseli pulpahtaa. Anna jäähtyä ja nosta jääkaappiin, kunnes kiisseli on kylmää.
Vatkaa voi vaahdoksi. Lisää vaahtoon vaniljasokeri ja kiisseli. Vatkaa tasaiseksi.
Laita kukkurallinen teelusikallinen täytettä taikinakupin pohjalle ja levitä tasaiseksi. Nosta leivokset jääkaappiin, kunnes kreemitäytteen pinta on jähmettynyt.
Sekoita tomusokeri ja vesi tasaiseksi seokseksi. Värjää kuorrute elintarvikevärillä vaaleanpunaiseksi.
Levitä kuorrutetta lusikalla tasaiseksi kerrokseksi täytteen päälle. Ripottele pinnalle nonparelleja.
Säilytä bebe-leivokset jääkaapissa. Ne sopivat hyvin myös pakastettaviksi.
Loading...
Kinuskikissa
Instagram
Twitter
YouTube
Pinterest
voinen: minä olen syönyt elämäni aikana varmasti satoja bebejä ja still going strong. 😂 Jos sydänkohtaus on tullakseen siitä ei kyllä voi bebejä syyttää. Ruokavalion kokonaisuus eli arkiruokavalion terveellisyys ja herkkujen suhde siihen ratkaisee, ei yksittäinen leivos. Makuasioista ei toki voi kiistellä. Kaikki eivät pidä kreemileivonnaisista, mutta minä rakastan niitä. ❤️ Mukavampaa päivänjatkoa sinulle, voinen! 😄
voinen
Creemi maistui pelkältä voilta. Jos olisin halunnut rasvakuorutteen suuhuni, olisin syönyt oivariinia suoraan rasiasta. Leivokset tehtiin täysin ohjeiden mukaan. Kuka ihme laittaa 200 grammaa voita ja vain pari ruokalusikallista sokeria. Nämä eivät ole edes syötäviä ja olin peloissani että jos söisinkin edes yhden niin kuolisin sydänkohtaukseen.
Toffeekoira: Kyllä onnistuu tavallisiakin käyttämällä, reunasta vain ei tule noin koristeellisen kaunista. Riippuu tietysti vuoan laadusta. Ainakaan pehmeämpipaperisiin ei pysty painelemaan taikinaa yhtä jämäkästi. Mutta maku sama vuoasta riippumatta! 🙂
Näiden bebejen ”alkuäidillä”, Kinuskikissan isulla, ei aina ollut minkäänlaisia vuokia. Se ei haitannut bebejen valmistusta. Hän taitteli leivinpaperista näppäriä ”pesiä” leivosten vuoiksi. Hyvin toimi!
Moi! Voiko näihin käyttää ihan tavallisia muffinivuokia? Vai kestääkö ne?
annnis: nämä pienet taideteokset ovat kakun veroisia, jollei enemmänkin! Äiti varmasti arvostaa. 🙂
Moro.
Äitienpäivä on kohta, laitoinpa kauppalistalle tästä bebeainekset. Yleensä teen aina kakun. Saas nähdä kuinka mulle käy.
Ajattelin varata lauantain leipomiseen 🙂
TiiR: tietenkin saa avautua, sehän vain värittää mukavasti kommentointia. 🙂 Välillä noita mittayksikkövirheitä sattuu itse kullekin… Ihanaa, että lapsi oli kuitenkin kannustava. 🙂 Lämpöisiä yhteisiä leivontatuokioita teille myös jatkoon!
mari-johanna
TiiR: Ihana tarina sinulla yhteisistä leivontamuistoista äitisi kanssa!! 🙂
Teillä sitten hieman lurahti sokeria liikaa…Hih! 🙂 Mutta ei hätää, tänään on päivä uusi ja taas on hyvä syy leipoa!!
Mukavia leivontahetkiä teille!
Nyt on pakko avautua: odotin innolla että pääsen käyttämään äidiltä perittyä pikkuvuokia tähän leivokseen. Noh, kreemitäyten kiisseli keitin ulkoa, ja laitoin 3,5 dl(!) sokeria. Ihmettelin, että ompa järkyttävä määrä sokeria, mutta en niin paljon, että olisin tarkistanut. 3 vee maisteli kreemi työvaiheessa ja oli oikein tyytyväinen 😅 Tein leivos loppuun, kunnes päätin tarkistta reseptistä tuo sokerin määrä. Olipa se kyllä 3,5 rkl .. 🤣 roskiin meni, huomenna kokeillaan uudestaan. Lapsi kyllä tykkäs. Äitini kuoli 10 vuotta sitten(eilen oli vuosipäivä), hän otti minut mukaan leipomaan pienestä asti. Eka kerran sain itse leipoa 8-vuotiaana hillolla täytettyjä pikkukeksejä: yhdessä mitattiin ainekset ja sitten mun vanhemmat lähti lenkille ja minä jäin yksin leipomaan. Taikina oli valmis kun ne tuli kotiin, ja äitini huomasi, että jätin sokerit pois taikinasta kokonaan, se oli siirretty vähän sivuun, koska ei mahtunut pöydälle, näin en huomannut. Pikkuleivät äiti on pelastanut, tänän kävi toisin 😂Ainakin tuli mieleen nämä ihanat muistot, vaikka herkku menikin ihan pieleen 😍 tämä oli ihan ohi aiheen, mutta toivon että täällä saa näinkin avautua 🥰
maris
Tempera: minusta voit korvata kuohukerman ihan millä tahansa kuumennusta kestävällä kasvikermalla. Ja voin tilalle maidoton margariini. Vegaanisesta versiosta pitäisi sitten jättää keltuaisetkin pois, joten siinä tapauksessa varmasti tulisi lisätä perunajauhojen määrää, jotta kiisselistä tulisi tarpeeksi sakeaa. Mutta itse en kyllä osaa näin kokeilematta mitään määrää siihen antaa. 🙂
Moikka!
Voiko kreemissä korvata kuohukerman kasvivispillä? Tarvitsisin maidottoman version.
Entä löytyykö vastaavaa kreemiä vegaanisena jostain Kinuskikissan ohjeesta?
maris
Ulla: kannattaa kokeilla, voi hyvinkin onnistua. Itse teen erilaisissa suolaisissa ja makeissa piirakoissa usein juuri noin, että kaulin pohjataikinan, otan sopivalla pyöreällä muotilla palat ja painelen ne vuokiin.
Jos taikina on heti tuoreeltaan liian pehmeää kaulittavaksi, sen voi laittaa vaikka puoleksi tunniksi tai tunniksi jääkaappiin kelmun sisään käärittynä lepäämään.
Hei, onnistuuko bebe leivosten taikinan kauliminen ja suoraan ottaa pyöreällä muotilla taikinaa ja sitte painella bebe vuokaan? nopeuttas hommaa ja tulis saman vahvunen kuori kaikkiin jne…
maris
Veronika: tämän ohjeen kommenteista löytyy viestejä, että näitä on tehty onnistuneesti mm. silikonisiin muffinivuokiin ja tavallisiin muffinivuokiin. Eli eiköhän onnistu. Mutta tosiaan, tuolta alta aiemmista kommenteista löytyy lisää hyödyllisiä vinkkejä leivospohjien valmistamiseen. 🙂
Heips. Mietin että pystyykö näitä leivoksia tekemään silikonisiin muffinivuokiin? Ei ole oikein muunlaisia vuokia.
Kati: onpa erikoista tosiaan! Mitä kermaa käytät?
Siis niinku oikeesti. Mua vainoaa kiisselikarma. Oon tehnyt näitä nyt kahdesti ja mun kiisseli on juoksettunut kolme kertaa!!!! Onneks on avulias kaksilahkeinen joka käy hakemassa mulle koko ajan lisää kermaa kaupasta sillä välin kun mä kiroilen keittiössä 😄 Äitini on leiponut näitä varmaan 40 vuotta eikä ole kertaakaan törmännyt moiseen. Mikä himputti tässä menee persiilleen?!?!? Olen kuumentanut tosi matalalla lämmöllä, en oo vatkannut ja onnistunut vain niin että otan ennen mitään pulpahtamisia kattilan pois liedeltä enkä sen jälkeen enää edes koske koko vispilään (jonka jätän sinne jäähtyvän seoksen keskelle nököttään, suljen silmät ja toivon parasta). Jos mä odotan niin pitkään että soosi pulpahtaa niin se on mennyttä kalua. Tai siis mennyttä kiisseliä! Tai jos sekoitan liedeltä ottamisen jälkeen niin sama homma. Ja käytän paksupohjaista teräskattilaa.
Kiitos vastauksesta! Näinpä taidan tehdä ja pelastaa mitä pelastettavissa on 🙂
paimant: jos kuorrutteen pinta on kovettunut, tomusokeri pysyy päällä siistinä. Tomusokerilla saa kyllä kätevästi piiloon pienet kosmeettiset haitat, nimimerkki ”kokemusta on”! 🙂
Hei. Kokeilin beben ohjetta ja niistä ei minun käsissäsi tullut kovin kauniita (vika ei varmaankaan ollut ohjeessa). … 🙂 Meneekö suttuisen oloiseksi, jos laitan tarjolle laitettaessa tomusokeria päälle?
mari-johanna
Nina Rajala: Tuota näkökohtaa itse myös kieltämättä mietin,kun sinulle lähdin vastaamaan. Mutta jos se säilyy leivoksessa hyvänä ja pakastuslupa on annettu niinpä uskalsin kommentin heittää. Tule ihmeessä myöhemmin kertomaan miten täytteen kävi! 🙂
Kiitis mari-johanna, näin nuo pakastus lauseet, mietin vaan millainen täyte on sulatuksen jälkeen uudelleen käytettäväksi? Se selviää kun teen seuraavan satsin, että onko sulaneesta uusiokäyttöön.
mari-johanna
Nina Rajala: Leivonnaisen alustus puheessa tuolla ylhäällä mainitaan ,että soveltuvat mainiosti myös pakastettaviksi. Myös ihan viimeinen lause reseptissä puhuu pakastamisen puolesta, joten uskoisin että uskallat kokeilla pelkän täytteenkin pakastusta. 🙂
Täytettä jäi yli voiko pakastaa ja käyttää uudelleen? Vai miten käyttäytyy. Elämäni ekat bebet ystävälle lahjaksi. Toisella kerralla varmaan onnistuu kaikki sujuvammin
anumarjut: parin päivän säilymisaika on sellainen, jonka voin varmuudella luvata. Oman kokemukseni mukaan ei painoa tarvita, kunhan taikinan levittää riittävän ohuelti. Herneiden kanssa sinun pitäisi sitten muotoilla jokaiseen vuokaan myös leivinpaperi, jonka päälle laitat herneet, joten näpertelyä on enemmän. 🙂 Huomioithan, että paino voi vaikuttaa paistoaikaan. Myös alumiinifoliolla voi tukea taikinan.
atun leipomo
minulla ja tyttärilläni on yhteiset synttärijuhlat pääsiäispyhien aikana ja ajattelin muiden leivonnaisten ohessa koittaa väkertää näitä bebe-leivoksia. Mietin, että voisiko käyttää esim. kuivattuja herneitä painona, jotta pohja ei paistuessaan kohoaisi? Vai estääkö se pohjaa paistumasta tasaisesti? Kysyisin myös sellaista, että säilyykö ne jääkaapissa sunnuntaihin asti, jos teen ne jo torstaina? Olisi helpompi keskittyä työläämpiin leivonnaisiin, kun lapset ovat vielä koulussa ja saa rauhassa tehdä. 🙂
suvikettu: kumma juttu tosiaan! Nyt on kyllä neuvot vähissä täälläkin!
Ihan mittalusikalla mittasin 🙂 Ja tosiaankin laitoin vain kolme ruokalusikallista eli en edes niin paljoa kuin ohjeessa. Ensin mieti tekikö pastaväri sen vai mikä lie…
Siis ei juuri tämä resepti vaan jokunen muu, en muista tarkkaan. Nykyään käytän kyllä mittalusikkaa.
suvikettu: tulee mieleen että mittasitko veden ihan ruokalusikanmitalla? Itselläni on joskus mennyt mönkään, kun olen mitannut vain suurpiirteisesti tavallisella ruokalusikalla ja nehän eivät ole jämptisti ruokalusikanmitan kokoisia, keskenäänkin eri suuria. Kantapään kautta piti sekin oppia. 🙂
Mikähän meni kuorrutteen kanssa pieleen? Laitoin tomusokeria 4 dl, 3 rkl vettä ja pastaväriä hammastikulla hieman. Täyte ei kovettunut vaan oli vielä aamulla juoksevaa kun otin pois jääkaapista. Makuun se ei onneksi vaikuttanut. Nämä on niin hyviä 🙂
Tama on toinen Kinuskikissan lempileivonnainen (Puoloffeen lisaksi). Teen kiisselia tosin 2 krt annoksen mutta voin maaran puolitan taytteeseen. Osuu paremmin omaan makuun. Niin ihanan pehmeita leivoksia ja kahvipoydan kruunaus – pakastan usein puolet leivoksista ja maku sailyy todella hyvana. Teen bebet usein paperisiin pieniin muffinssivuokiin, ei tarvi voitelua ja irtoavat hyvin.
KOKOKO:
Leivontatarvikkeiden erikoisliikkeistä kannattaa kysellä.
hei haluaisin kokeilla ihan pieniä bebe-leivoksia. Tiedätkö mistä voisin saada ihan pieniä vuokia niille, n. 3 cm halkaisijaltaan?
aki67
Tulipa eilen aatto illan huipuksi kokeiltua. Nami aivan huippuja. Ensin tuntui täyte liian makealta mutta yön yli oltua jääkaapissa ei ollenkaan liian makea.
Ihana joululahja Julle-pupulla 🙂 Itsekin pakkaan leivonnaisia joulupaketteihin. Sellofaaniin ja kaunis rusetti ympärille.
Kiitos tästä reseptistä! Tein äidin isälleni joululahjaksi näitä kun hän oli kirjoittanut Joulupukille (helpottaakseen meidän lastenlasten lahjahankintoja hänelle. Kahteen kertaan hän oli kirjoittanut listaan bebe-leivos. Näistä tuli todella hyviä (yhden maistoin etukäteen). Teen toistekin! Ei ollut ollenkaan niin vaikeaa kuin kuvittelin. KIITOS! Ja hyvää joulua!
Fia: minusta suunnitelmasi kuulostaa hyvältä. 🙂
Mahtaisiko tuo kreemi kestää maustamista? Haluaisin tehdä tyrnibebejä, mutta mahtaako tuo massa pysyä samanlaisena jos vain lisään siihen hiukan paseerattua tyrniä, määrähän ei kovin suuri ole kun tyrni itsessään on niin voimakkaan makuista ettei sitä paljoa tarvita? Tomusokerikuorutteen meinasin siihen kuitenkin laittaa ja tyrnejä pari vielä koristeeksi 🙂
LUMIRUUSU:
Kinuskikissalla on toinen ohje, jossa bebetaikina juurikin kaulitaan. Kurkkaapa tänne:
http://www.kinuskikissa.fi/bebe-neliot?hakusivu=true
Hei,
Voisiko tämän taikina kaulia, eli jäähdyttää ja kaulia jolloin saisi stanssilla sopivat palat leivosvuokiin?
Kiitos!
Nämä oli tosi hyvän makuisia, tosi makeita, mutta huippu ihania <3 Lopputulos oli kutakuinkin oikean näköinen ja maistui vieraille. Itsellä nyt sattui vaan olemaan pelkästään 6 tuommoista vuokaa, joten koko ilta meni ;D Maku oli kyllä vaivan arvoista, teen ihan varmasti toiste…
Pakko lisätä vielä, että seuraavaksi kun bebejä tekee mieli, aion testata bebe-neliöt, niin aikaa vievää puuhaa leivosten näpertely oli! Mietityttää vain miten sokerikuorrutteen saa siihen päälle niin tasaisesti..
En olisi koskaan uskonut, että jonain päivänä osaan tehdä näitä ihania leivoksia, mutta ohjeellasi onnistuin ekakertalaisena loistavasti! Ulkonäkö ei ollut täydellinen, mutta maku oli! 🙂 Muokkasin ohjetta vain sen verran, että korvasin jauhot Semperin gluteenittomilla (joilla taikinasta tuli tosi pehmeää, liiankin, oli vaikea käsitellä). Lisäisin ohjeeseen vähäsuolaisen tai suolattoman voin, vai onko tämä vain makukysymys? Omasta mielestäni satsi, jonka tein vähäsuolaisella Oivariinilla, oli paljon parempi kuin normaalisuolaisella tehdyt.
Löysinkin jo tuolta aiemmista kommenteista vastauksen, että Kinuskikissan vuoat ovat halkaisijaltaan 6cm. 🙂
Minkä kokoisia Kinuskikissan leivosvuoat mahtavat olla halkaisijaltaan? Mietin vain että mitenköhän minimuffinssipeltini toimisi näissä leivonnaisissa (pellissä yhden kolon halkaisija on noin 4 cm). Mahtavatko olla liian pieniä kolosia…
Tein kanssa silikonisiin sekä metallisiin vuokiin. Hyvin onnistu, mutta tosi makeita! ;P
pivalliv
Tein leivokset silikonisiin muffinivuokiin ja onnistuin saamaan ihan hyvän näköiset leivokset. Taikinaa laitoin aluksi liian paksusti ja uunissa taikina kohosi niin, että kuppimaisuus hävisi. Onneksi huomasin ajoissa, joten otin leivokset pian uunista pois ja painoin teelusikalla keskelle kolon, jotta täytettä mahtuisi hyvin sisälle… Ja laitoin takasin uuniin. Vinkkinä siis muillekin 🙂
PUOLUKKAPIIRAKKA ja muut ”bebeläiset”:
Bebe-ohjetta sivustolle odotellessa voi jo käväistä lukemassa artikkelin Talo ja Koti –lehden verkkosivuilta. Kinuskikissa lupaa, että ohje tulee kohdakkoin myös sivustolle. 🙂
Hei,
Samaa kyselen kun edelliset, eli onko ohje sama pellillisen leipomisessa? Missä vaiheessa pellillinen kannattaa leikata, että saa siistejä leivoksia? Ostin tuon talo & koti lehden kirpparilta, ja joku ryökäle oli repäissyt ohjesivun itselleen 🙂