Kinuskileipomo Pikku Myyn tekemä hiivaleipä vangitsi huomioni ja pian minäkin huomasin olevani hiivaleipätaikinan kimpussa. Pikku Myy käytti kohotusvaiheessa nostatuskoria (minulle uusi apuväline), joka oli leivän pintakuvion salaisuutena. Muutaman kerran jouduin nostattamaan leivän uudelleen, koska en rohjennut laittaa koriin reilusti jauhoja ja taikina tarttui kiinni. No, useampi nostatus tuskin teki hallaa leivän rakenteelle – pikemminkin päinvastoin. Oman reseptini tein kaksinkertaisena, sillä nostatuskorini oli reilun kokoinen. Todella onnistunut resepti – Kinuskikissa suosittelee. 🙂
42 astetta lienee ideaali lämpötila, mutta ihan mututuntumalla itse toimin ja aina on pullat ja leivät hyvin kohonneet. Hiivanhan voi liuottaa vaikka kylmään veteen – kohoaminen vie vain silloin pidemmän ajan. Näin toimitaan, jos haluaa tehdä taikinan jääkaappiin valmiiksi jo edellispäivänä.
Vaivaamisajasta joku leipomoammattilainen osaisi varmasti antaa tarkat määritelmät. Minä vaivaan sen aikaa kuin käsi jaksaa vääntää. Pullaa ja sämpylää tehdessä en välttämättä vaivaa juuri lainkaan. Lapsetkin kun leipoo, niin eihän ne jaksa kuin juuri jauhot sekoittaa taikinaan. Hyvää on tullut vähemmälläkin työstöllä. 🙂
Mauskis: laita 1 pkt hiivaa. 🙂