Kinuskiemo; näin se on. Ja tämä herkku sopi hyvin vaaleanpunaisiin tunnelmiin ”jättikakun” kanssa, josta kuva vanilja-valkosuklaatäytteen yhteydessä. Tämä oli kiva raikas makea siinä vaiheessa, kun ei kukaan ollut vielä rohjennut täytekakkua aloittaa 🙂
Vähän niin kuin konserteissa on ensin ”meiän kylän oma orkesteri” ja sitten vasta Ameriikkojen isosta maasta tullut tähtilaulaja 😉

Tottakai tämä mansikkaleivos on kesän superherkku, mutta nyt harmaassa ja kylmässä marraskuussa talven kynnyksellä se näyttää melkein epätodellisen ihanalta. Tuon pöydän ääressä pääsi palaamaan kesäfiiliksiin. Leivoksessa maistuu kesä. 🙂