Jotkut syntymäpäivistä ovat muita erityisempiä. 50 –vuotispäivä on ehkä yksi sellainen. On perspektiiviä taaksepäin, mutta (nykyään) myös saman verran eteenpäin.

Viittäkymppiä juhlittaessa kakkukin saisi mielellään olla erityinen. Sinä teit hauskasti, raikkaasti ja kauniisti erityisen ihanan kakun. Tyylitelty unikko keltaisella kuorrutteella koristaa kakkua näyttävästi. Olet onnistunut taivuttamaan unikon terälehdet siron taiteellisesti. Dramaattinen musta siemenkota unikon keskellä antaa kukalle hyvän särmän. Valkoiset päivänkakkarat raikastavat keltaoranssia kuorrutetta. Kehyksenä unikon värinen röyhelöreunus näyttää somalta. Onnen kakku tädin kunniaksi! 🙂

Kiitos Maris. Tuon unikon reunalehdistä tuli liian kaarevat niin jäi turhan korkeaksi ei saanut fiksusti kakun pintaan mutta ensi kerralla olen viisaampi lehtien muotoilussa. Muuten olen kyllä oikein tyytyväinen itsekin loppu tulokseen ja maku sai vierailta paljon kehuja. Tein kinuskikissan vadelma-mascarpone ohjeella täytteen hieman muunneltuna laitoin osan kermoista vaahtoutuvana vaniljakastikkeena ja täytteen runsaampana sekä daimin sijaan laitoin ison paketillisen oreoita murskattuna. Sokerikreemin kanssa meinasi ensin usko loppua kun tein sitä alkuun liian vähän ja tein kaksi kertaa sitä lisää ennen kuin riitti koko kakun päälle oli sen verran korkea kakku tein 10 cm korkealla reunavuoalla 25 cm leveän 10 kananmunan pohjan ja täytteestä myös runsaan. Tuo reunaröyhelö on pursotettu röyhelö tyllalla samasta sokerikreemistä kuin mitä on kakun päällä.

Voi nalamuru, miten pirtsakan ja kesäisen kakun olet tädillesi tehnyt! Tämä on taas niitä kakkuja, joita voisin vain loputtomasti tuijotella. Nuo värit ovat niin lumoavat sekä kivoja yksityiskohtia löytyy katseltavaksi vaikka kuinka. 😊
Hienoa, että olet rohkeasti lähtenyt kokeilemaan noita langoitettuja kukkia. Upeasti on unikko onnistunut. Ja nuo päivänkakkaratkin ovat ihania kuten myös röyhelö. Sen teit ilmeisesti pursottamalla?

Kaunis ja varmasti myös tosi maukas kakku. 😊