Puhalsin jälleen pölyt vuodelta 1899 peräisin olevan Suomen Kuvallisen Keittokirjan päältä tarkoituksenani löytää sopiva vanhan ajan leivonnainen viikon piristykseksi. Tämä oli jatkumoa wanhojen leivonnaisten sarjalle, joka alkoi kesällä nimipäivärinkilästä. Selasin hakemistoa omenan kohdalle, sillä mieleni teki kokeilla omenapiirakkaa. Päädyin yhdistelemään hieman eri ohjeita ja säveltämäänkin jouduin hiukan (täysin kirjaimellisesti tehtynä piirakkaan olisi kulunut yhteensä 7 keltuaista!), mutta olennaiselta osin sain mielestäni oikean hengen säilytettyä. Miellyttävän mehevä ja vienolla mausteisuudellaan lumoava piirakka!
Vinkit:
- Tarvitset piirakan paistamiseen tavallista piirasvuokaa isomman vuoan (halkaisija 27 cm). Voit tehdä piiraan myös tavalliseen piirasvuokaan, jossa on normaalia korkeampi reuna. Myös uunivuoka käy paistamiseen. (Kuvan piirakka on tehty pikkuvuokaan puolikkaana annoksena.)
- Keitä omenoita vain hetkinen, jotta ne hieman pehmenevät.
- Sopiva uunin lämpötila on 200 astetta, paistoaika 35 minuuttia. Suojaa piirakka foliolla, kun reunat ovat saaneet hieman väriä.
- Piirakka tihkuu herkästi rasvaa, joten irtopohjavuoan käyttö ei ole suositeltavaa.
Murotaikina:
175 g voita
½ dl sokuria
2 munankeltuaista
5 dl vehnäjauhoja
4 sntl (= n. ½ dl) kermaa
Täyte:
500 g happamia omenoita
tilkka vettä
4 neilikkaa
1 tl muskottikukkaa
75 g voita
1 sitruunan raaste
2 dl sokuria (makeiden omenoiden kanssa 1 ½ dl)
1 muna
Päälle:
tomusokuria
Sulata 175 g tuoretta voita ja anna jäähtyä. Hämmennä yhtiä päin ja sekoita siihen ½ dl sokuria ja 2 munankeltuaista. Lisää hyviä vehnäjauhoja, että tulee vetelämäinen taikina ja lisää sitten 4 sntl. sakeata kermaa.
Pane sen perästä kylmällä voilla voideltuun vuokaan jotenkin paksulti pohjaan ja ohuempaa syrjille.
Kuori ja halkase tuuleentuneita omenia ja ota pois siemenkota. Leikkaa palasiksi ja pane vähäseen veteen kiehumaan. Mausta vesi 4 mausteneilikalla ja 1 tl muskottikukalla. Käytä omenat harvan siivilän lävitse. Ota pois neilikat.
Sulata 75 g hyvää voita. Pane sen perästä sekaan sitruunan kuoriraaste, 2 dl sokuria, muna ja omenat ja hämmennä kaikki hyvästi. Kaada piirakkavuokaan ja pane uuniin paistumaan.
Vie pöytään kylmänä, kermavaahdolla koristettuna tahi vaniljakastin kanssa. Riputtele päälle tomusokuria.
Kinuskikissa
Instagram
Twitter
YouTube
Pinterest
SnapChat (kinuskikissafi)
omppukumina: minä huomasin tätä piirakkaa tehdessäni, että ohjeen ”happamat omenat” kannattaa ottaa kirjaimellisesti. Makeasta lajikkeesta tuli hieman liian makeaa. Minäpä laitan tuohon sokerikohtaan tästä vielä lisävinkin! Kiitos palautteestasi!
anni: täytteeseen tuli 4 keltuaista ja yksi valkuainen, pohjaan kolme keltuaista. 🙂
Hyvin onnistui ja herkullinen omenapiirakka tuli! Muutama maistajista piti piirakkaa liian makeana, mutta itselle kyllä maistui niin kuin myös koiralle, joka oli yksin ollessaan käynyt posimassa hieman onenia piirakan päältä
Saanko udella, miten ne 7 keltuaista saatiin tuohon piirakkaan siinä vanhaassa ohjeessa? 🙂 Olisi hauska kokeilla, kun yritämme tässä taloudessa saada kananmunia kulumaan niin paljon kuin suinkin siedämme syödä (kasvisruokavalio).
Elwira: hih – hyvä, että onnistuit perusvuoallakin, vaikka tulikin paksulti. 🙂 Itselläni oli ongelmana, että rasvaa tihkui yli reunojen. Ehkäpä optimaalisin valinta olisikin normi halkaisija, mutta korkea reuna. Piparimauste kuulostaa hyvältä vaihdokilta!
Patarouva: minustakin on mukavaa päästä aikamatkailemaan reseptien kautta. Mukavaa, että löysit ohjeestani tämän arvon. 🙂
Oih, olipa herkkua. Jouduin tosin oikeiden mausteiden puuttuessa soveltamaan ja yhdistelemään puolestaan sinun ohjeitasi. Neilikan ja muskottikukan puuttuessa heitin keitinveteen 1 kukkuran tl:n piparimaustetta, eipä tuntunut ainakaan piirakkaa pilaavan.
Lisäksi hätäisenä lukijana huomasin vasta myöhemmin, että vuoka olisi saanut olla isompi kuin peruspiirakkavuoka. Tämäkään ei tuntunut haittaavaan, koska ohjeen täytemäärä omalla kohdalla riitti juuri kyseiseen vuokaan ja tulipahan taikinaa ”jotenkin paksulti pohjaan” 🙂
Nostalgia kyllä minua kiinnostaa. Mukava nähdä, millainen omenapiirakka teki kauppansa ja oli varmaan herkkua yli sata vuotta sitten. Omena oli totta kai tärkeä hedelmä, kun appelsiinit, päärynät, banaanit ym. nykyajan tavalliset olivat tuntemattomia. Kokeiluun menee. Kiitos tästä ohjeesta! 🙂
Lupus: nyt on sekin nähty. 😉 Mutta eihän mikään estä ”riputtelemasta” kanelia vielä tuohon päälle. 🙂
Mansikkainen: nuo vanhan ajan ohjeet on kyllä ihania. Ihan vaan siinä jo syy leipoa piirakka. 🙂
saarakup: myyntiin ei mene eikä omaankaan suuhun läheskään kaikki eli lähipiiri laajasti otettuna on käytössä.
-SuklaaKani- 🙂
Muuten herkullisen näköinen, mutta mitämitä omenapiirakka ilman kanelia..? 😀
Kokeiluun menee myös. Ihanasti kirjoitettu ohje ”tuuleentuneita omenia” 😀
Hei!
Sinulla on aivan ihania ohjeita. Mietin, että leivotko itsellesi ja perheellesi, vai meneekö leivonnaisia myös myyntiin? 😀
-SuklaaKani-
Kokeiluun menee!