Meillä otettiin näin makea varaslähtö vappuun! Tämän kakun toteuttaminen on ollut mielessä pitkään. Työnimi oli tuo "mokkapalakakku". Se kertoo kakun taustasta. Näköjään monet viime aikaiset leipomukseni juontavat juurensa lapsuudesta. Tälläkin kakulla on suurta nostalgista merkitystä minulle. Kakku on siskoni saama neronleimaus joskus parikymmentä vuotta sitten. Meillä oli kovassa käytössä Keitämme ja leivomme -reseptikirja, joka lienee ollut hänen köksänkirjansa. Mm. mokkapaloja ja mokkavaahto-jälkiruokaa sieltä tehtiin usein. Sisko keksi yhdistää nämä kaksi suosikkiohjetta täytekakuksi. Tuohon aikaan ei todellakaan ollut tavallista laittaa kakun väliin mitään liivatteella hyydytettyjä mousseja, joten tämä oli todella ainutlaatuinen keksintö ja osoitti loistavaa innovatiivisuutta. Vaikka en tuolloin täytekakuista välittänyt, niin tämä oli lemppariani.
Muutamia käytännön ongelmia kakussa kuitenkin oli. Pohja oli hyvin halkeilevainen - eihän mokkapaloja ole tarkoitettu nosteltavaksi isoina kakkupohjina. Käytännössä päällimmäinen pohja halkesi aina useaan osaan moussen päälle nostettaessa. Kuorrute upposi sitten harmittavasti halkeamiin. Myöskään irtopohjavuoka ei ollut meille tuolloin tuttu apuväline, joten moussen hyydyttäminen oli hankalaa. Se on nimittäin ennen hyytymistä todella löysää. Näistä syistä kakkua ei ole tullut pitkiin aikoihin laitettua.
Nyt päätin taas kokeilla uusin välinein ja piirun verran aiempaa kokeneempana leipurina. Irtopohjavuoka ratkaisi helposti hyytymisasian. Pohjataikinaa tehdessä korvasin osan vehnäjauhoista perunajauhoilla. Pohjien siirtely onnistui hienosti eli ehjinä pysyivät. Kikkakakkosena olin mokkapaloja tehdessäni testannut kuorrutteen vaahtoutumisominaisuudet. Halkeamatkaan eivät olisi olleet ongelma, sillä paksulla vaahdotetulla kuorrutteella ne olisi saanut peittoon. Nyt saatoin kuitenkin laittaa kuorrutteen kakun päälle sellaisenaan. Vaahdotin kuitenkin osan, jotta sain reunoille hieman eri sävyä ja vähän pursotuksiakin tehtyä.
Mitä tästä muuta voi sanoa? Ihan törkeen hyvää! 😉 Tuo pohja on kyllä ihana, ei siihen mikään muu suklaakakkupohja mielestäni yllä. Täytyy joskus kokeilla, onnistuisiko sen kypsentäminen irtopohjavuoassakin. Tein ohjeen perunajauhomuutosta lukuun ottamatta samanlaisena kuin mokkapalatkin. Alkuperäiseen mokkavaahto-ohjeeseen tein enemmän muutoksia, mutta vain ainesten suhteiden osalta.
Kuorrutusta jäi yli ehkä neljänneksen verran. Tämä kannattaa huomioida kuorrutetta valmistettaessa. Ilman pursotuksia siis 2/3 annetusta ohjeesta riittää hyvin. Jos pursotuksia haluaa tehdä enemmänkin, kannattaa valmistaa koko satsi.
Mokkapalakakku
Kaakaopohja:
200 g voita tai margariinia
1 ½ dl sokeria
3 munaa
2 ½ dl vehnäjauhoja
1 ½ dl perunajauhoja
4 rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 ½ dl maitoa
Maitokahvikostutus:
1 ½ dl vahvaa kahvia
1 ½ tl sokeria
½ dl maitoa
Mokkatäyte:
6 liivatelehteä
1 ½ dl kahvia
3 dl kuohukermaa
2 munaa
1 dl sokeria
Kuorrutus:
75 g voita tai margariinia
4 dl tomusokeria
½ dl kahvia
2 rkl kaakaojauhetta
Koristeet:
marsipaania
Vatkaa voi/margariini ja sokeri vaahdoksi. Sekoita joukkoon munat yksitellen vatkaten. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa.
Piirrä irtopohjavuoan (24 cm) reunarengasta apuna käyttäen leivinpaperille ympyrä. Levitä sen sisälle puolet taikinasta. Voit jättää taikinalle n. ½ cm leviämisvaraa. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla 10-12 min. Anna pohjan jäähtyä hetken aikaa. Leikkaa irtopohjavuoan pohjalle ympyrän muotoinen leivinpaperipala. Hyödynnä taas vuoan reunarengasta ja leikkaa sen avulla pohjasta ylimääräiset reunat pois. Nosta pohja sitten vuokaan leivinpaperin päälle. Paista tämän jälkeen uunissa toinen pohjalevy.
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Valmista kahvi (huomioi myös kahvin tarve kostutuksessa). Vatka kerma vaahdoksi. Vaahdota myös munat ja sokeri. Yhdistä vaahdot. Sulata liivatteet kuumaan kahviin. Sekoita täytteeseen.
Kostuta pohjalevy ja kaada päälle täyte. Anna hyytyä jääkaapissa. Nosta sitten päälle toinen pohjalevy ja kostuta.
Valmista kuorrute. Sulata margariini kattilassa ja lisää muut aineet. Kuumenna liedellä sekoitellen, kunnes ainekset ovat sulaneet tasaiseksi liemeksi. Jäähdyttele seosta kylmässä vesihauteessa, kunnes se paksuuntuu. Tämän jälkeen on kaksi vaihtoehtoista menettelytapaa:
- Kaada osa kuorrutteesta vuokaan pohjan päälle ja laita loput jääkaappiin jähmettymään. Irrota kuorrutteen jähmetyttyä kakku vuoasta. Vatkaa viileä kuorrute vaahdoksi ja levitä sitä kakun reunoille ja pursota halutessasi koristeita.
- Nopeampana - joskin ei ehkä yhtä siistinä - vaihtoehtona voit irrottaa kakun ensin vuoasta ja kaataa kaiken kuorrutteen kakun päälle, jolloin saat levitettyä sitä samantien myös reunoille.
Loading...
Kinuskikissa
Instagram
Twitter
YouTube
Pinterest
Marita Aura: Tulipa hyvä mieli kommenttiasi lukiessa. 🙂 Annoit oikeat ohjeet, miten kakunteko onnistuu. Aina ei mene putkeen. Mutta ei heitetäkään kakkua roskiin, vaan laitetaan mietintämyssy päähän ja kokeillaan kikka kakkosta. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Hyvä sinä, sovelsit hienosti tässä monessa kohdassa.
Mennään kaikki positiivisin mielin uusia haasteita kohti! 🙂
Mä kokeilin paistaa irtopohjavuoassa kerralla koko pohjan. N. tunti siinä meni miedommalla lämmöllä, mutta paistui lopulta 🙂 Käsitellessä pohja meni palasiksi, mutta laitoin vaan ne palaset sitten päällimmäiseksi.
Mulla ei sitä kuorrutusta jäänyt yhtään yli, kaikki meni kakun päälle. Improvisoin sitten niin, että laitoin reunoille kermavaahtoa: peitti sopivasti kolot, joita kakussa oli. Myöskin nuo koristelut oli minun taidoille hiukka liikaa, joten koristelin vaan kaupasta ostetuilla sokeriruusuilla ja -lehdillä.
Korvasin kostutuksessa kahvin kaakolla.
Kiitokset mahtavista ohjeista: löytyy tämmöiselle peukalo keskellä kämmentä- tyypillekin sopivia leipomuksia! 🙂
Mokkaruutuja leivon usein, niin juhliin kuin omaksi iloksenikin. Ihana oli saada vähän vaihtelua kakun muodossa 🙂
Vähän vaan reseptiä sovelsin. Kuten sojakin, paiston koko pohjan kerralla irtopohjavuoassa – tosin hällä se ilmeisesti onnistui hiukan paremmin kuin minulla… Pidensin myös aikaa ja laskin lämpöä, eikä ollut helppoa nähdä milloin se oli kypsä. Veitsellä piti kokeilla irroittaa pohjaa vuoasta ja siitä näki jos taikinaa veitseen tarttui, niin takaisin uuniin. Montaa kertaa se takaisin menikin. Reilu parikymmentä minuuttia sitten varmaankin yhteensä paistoin. Pohjasta tuli ehkä turhan ohut, leikkaaminen oli suhteelliesn haastavaa. Ja se halkeili reippaasti. Onneksi paikalla oli auttava käsipari, niin kakku saatiin kasaan lopulta kiitettävästi!
Mokkaruutujakaan en koskaan kahvin makuisina tee, vaan olen sen aina korvannut suklaalla ja tilkalla maitoa. Eiväthän ne varsinaisia mokkaruutuja silloin ole (suklaaruutuja pikemminkin), mutta niin niitä täällä syödään 😉 Näinpä kakussakin vaihdoin täytteen Kinuskikissan suklaatäytteeseen (kaksinkertaisena). Kuorrutteeseen tuli myös kahvin sijaan suklaata, jolloin se ei tietenkään käyttäytynyt samalla tavalla kuin ohjeessa. Vaahdottaa sitä ei voinut – sen sijaan siitä tuli kaulittava kuorrute 😀 Alustalla kaulitsin ja laitoin kakun päälle niin kuin muutkin massat. Hyvin onnistui niin ja pysyi, kunhan sai oikean kokoiseksi. Se peitti erinomaisesti myös halkeamat ja piti hajoilevan kakun kasassa.
Tällainen versio täällä! 😀 Mielettömän hyvää tuli, kehuttiin kovasti ja maistui kyllä hyvin samalta kuin ne harrastamani ”mokkaruudutkin” 🙂 Ensi kerralla kokeilen tehdä pohjan puolitoistakertaisena.
sojan kotikeittiö
joo, sai santsatakin!
SOJA:
Mukava, että tulit kertomaan. 🙂 Noin olisin itsekin ajatellut, ja varmaan ihan hyvänkokoisen palan jokainen lautaselleen sai.
sojan kotikeittiö
vuosia sitten oli pohdittu tämän riittämistä: meillä riitti hyvin 12 hlölle
sojan kotikeittiö
nytpä on testattu. Pohjan paistoin suoraan irtopohjavuuassa, pidensin aikaa ja laskin lämpöä, hyvin onnistui. Myös leikkaus ja käsittely onnistui. Täytekin onnistui ja oli tosi hyvää. Miusta sitä tuli vaan tosi reilusti, ja hyvä että mahtui vuokaan! ja itseasiassa päällimmäinen pohjalevy jäikin sitten puoliksi reunan yli. Ensi kerralla teen isompaan vuokaan, saa helpommin leikattavan ja riittosamman kakun. tosin pohjan kanssa pitää olla sit tarkempana, kun siitä tulee ohuempi. Kuorrutekin onnistui saada päälle jämähtämään ja kaunis kiiltävä tuli. Lopun vaahdotin kylmänä reunoille. Mikähän sen rakenteessa meni pieleen, kun se jotenkin juoksettui? rasva erottui mielestäni rumasti, rakeisesti? vatkasinko liikaa vai liian vähän, vai ehtikö se lämmetä mahdollisesti liikaa, kun tuli keskeytys pursotus hommiin lasten toimesta? maku oli kuitenkin hyvä, ja kyllä se tuossa kakussa kesti, vaikkei suunnitellut kuviot onnistuneetkaan, vaan lähinnä tuli tasainen massa. Mutta maku oli kokonaisuudessa loistava, Ja sai mies vähän juhlavampaa tarjottavaa synttäreillä kun ainaisia (hänen ylisuosikkejaan) mokkapaloja!
sojan kotikeittiö
kiitos emo! sain rohkaisun tuon kuorrutteen osalta, mutta jännittää tuo pohjan paistaminen…. kun pitäs päästä oikasemaan kaikessa missä mahdollista… =) ehkä pitää sitten ottaa varman päälle ja mennä hitaamman kautta.
SOJA:
Luin johdannon tuosta yltä. Sen perusteella Kinuskikissa itse ei ole (ehkä vieläkään) kokeillut paistaa pohjaa irtopohjavuoassa.
Johdannosta ymmärrän edelleen, että kuorrute on nimenomaan riittänyt Kinuskikissan kakun päälle ja reunoille. Voi kaataa heti sekä päälle että reunoille, jolloin reunoilta valuu osa lautaselle. Tai kipata ensin kakun päälle tuleva määrä ja sitten jäähdyttää loppukuorrute jääkaapissa jne. Ohjeen mukaan. Mm. kohdat 1 ja 2.
sojan kotikeittiö
kukaan kokeillut?
sojan kotikeittiö
onko kukaan kokeillut tätä pohjaa paistaa suoraan irtopohjavuuassa ja sitten halkaista? jouduttaisi tekemistä kuitenkin…. vinkit tarviisin piakkoin. Ja miten toi kuorrutus, jos osan kaataa päälle ja osan vaahdottaa reunoille levitettäväksi (ei pursotettavaksi) riittääkö toi annos?
Meillä ei maistu kahvi. Olen tehnyt tätäkin kakkua juuri tuolla kaakaoversiolla. Tuleepahan vieläkin suklaisempaa, eikä töki niiden suussa joille ei kahvi maita.
HUKKAEMO:
Olen kyllä törmännyt sivustolla kaakaoon useammassakin yhteydessä, etupäässä suklaisissa kakuissa, mutta en todennäköisesti niin, että ohjeeseen ilmeisenä kuuluva kahvi olisi kaakaolla korvattu. Jos kakussa on kahvin tarkoitus maistua, se ei onnistu kaakaolla. Mutta kaakaon isompaa roolia kakuissa voisi hyvinkin miettiä. Vien kaakaoterveiset Kinuskikissalle. 🙂
Hei, minä en pidä kahvista missään muodossa. Olen tehnyt tiramisua vaihtaen kahvin vahvaan kaakaoon. Oletko korvannut joskus kahvin jollain muulla kuin kaakaolla? Kaipaan jotain uutta 🙂 Tätä kakkuohjettasi haluaisin kokeilla ilman kahvia.
Tämä ei mulla täysin onnistunut. Pohja jäi hieman kuivaksi, toisin kuin omalla ohjeellani tehdessä. Lisäksi se päällinen ei hyytynyt paikoilleen vaan lähti hitaasti valumaan kakun reunoja alas. Olin kyllä sekoitellut kylmässä vesihauteessa niin että paksuntui, mutta ei ilmeisesti tarpeeksi. Valumista tapahtui edelleen kakun oltua yön yli jääkaapissa. Lisäksi vaahdotuksen jälkeen sama aine valui reunoilta alas..maku oli kuitenkin hyvä, jokin meni koostumuksessa pieleen.
tämän teenki huomenna äitini syntymäpäiville,vaihdan vain koristelun vähemmän vappumaiseksi 😀
jee! hieno kakku (=
Kisu: no hyvä, ettei täysi katastrofi kumminkaan ollut. 🙂 Ja kiva, että tykättiin mausta! Kiitos vielä viesteistäsi!
Heips!
Toki irroitin ensin aivan ohuella veitsellä kakun vuuasta ennen irroittamista kun huomasin että kakku oli jäänyt kiinni reunoihin, mutta jostain syystä päälikakkupohja mureni reunoilta jonkin verran. Mutta ei se menoa haitannut kun tein marsipaanista reunakaistaleen ja nostin kakkupohjan takaisin paikoilleen. Kukaan ei huomannut mitään ihmeellistä ja makuhan oli kakussa loistava. Ainakin meillä töissä kaikki 7 henkeä pitivät kakusta älyttömästi. Hyvää oli ja tosiaankin oli!!! Kokeilen varmastyi vielä uudelleen.
Kiitos Minna!
Kisu: en nyt saanut ihan varmaa käsitystä tapahtumien kulusta ja ehkä selitän itsestäänselvyyksiä, mutta miten käytännössä teit vuoasta irrottamisen? Vuoan reunusta ei kannata väkisin repiä kakusta vaan kiertää ensin nuolijalla tai muovilastalla kakun ja reunuksen välistä, jotta vuokaan liimaantunut kakku irtoaa. Vasta sitten hellävaraisesti reunuksen irrotus.
Jotain meni vikaan. Kasasin kakun renganvuuan renkaaseen ja annoin kovettua tunteja jääkaapissa. ”Loppusilausta” tehdäkseni eli reunat ja serpentiinit pinnalle, otin reunuksen pois ja siinä se levähti koko komeus. Pinta ”kiille” oli jäänyt osittain kiinni vuokaan ja repi paloja päälimmäisestä kakkupohjasta. Missä meni vikaan??
Tilanteen korjatakseni jouduin tekemään marsipaanista pitkän kaistaleen ja laitoin sen reunankoristeeksi ja revenneet kakkupalat takaisin ja koko komeuden päälle peittääkseni röpelöt sirottelin kaakaojauhoa ja serpentiinit. Onhan kakku nyt kasassa mut ei oikein siisti. Tosin työkaverit ei tiedä mitä piti tulla niin eivät osaa verrata. Mutta hieman pettynyt olen.
teen juur tätä kakkua. On ”kovettumassa” jääkaapissa, laitoin juuri päälisen. Seuraavaksi olisi vuorossa koristeet. Saa nähdä mitä työkaverit pitävät huomenissa kakusta. Esimerkkikuva ainakin oli niin houkutteleva että oli pakko kokeilla. Jännityksellä odotan serpentiinien tekoa.
Tämä on kivan näkönen kakku! 🙂
Salla: siis piirretään leivinpaperille ympyrä, joka on irtopohjavuoan kokoinen. Taikna leviää uunissa, joten taikinan voi jättää levitysvaiheessa vähän pienemmäksi kuin lyijykynällä piirretty alue. Taikina paistetaan kahdessa erässä, jollet omista niin isoa uunia, että kummatkin mahtuu paistamaan yhtä aikaa. Kun kokoat kakkua, vuoan pohjalle on hyvä laittaa leivinpaperi, sillä siitä on helppo vetää hyytynyt kakku tarjoilualustalle. Sorry, että tuo oli vähän epäselvästi selostettu. Väitän, että nykyään yritän selittää asiat selkeämmin. 🙂 Täytyykin tehdä tätä kakkua uudestaan pian ja kirjoittaa samalla ohje uudestaan. Samalla voisi miettiä, onnistuisinko jotenkin yksinkertaistamaan tekovaiheita. On kyllä ihanan makuinen kakku tämä!
Heips!
Vaikuttaa ihanalta kakulta, on seuraavana suunnitelmissa joskus lähiaikoina.
En ihan tajunnut tuota pohjan laittamista, voisitko vääntää rautalangasta, mitä siinä tapahtuu? Laitetaan puolet taikinasta minkä sisälle? Mikä leviämisvara? Tuleeko toisen pohjan alle paistettaessa siis jostain syystä kaksi leivinpaperia? Anteeksi, tuo ei ihan aukea…
Hyvää kevään alkua!
Kiitos kisuliini ihanista sanoistasi! 🙂
Vasta toista päivää sivujasi selailen, mutta täältä on löytynyt jo kymmeniä ohjeita joita tekisi mieli kokeilla! Oikeen suussa sulavan näköisiä ohjeita! Nämä sivut ovat unelmien täyttymys!
Elle: mahtava juttu! Täytyypä muistaa tämä, kun joku kyselee maidotonta kakkureseptiä.
Mä tein tätä isänpäiväkakuksi! Ja tosi hyvää tuli, vaikka tein maidottomana ja korvasin kermat kaurapohjaisilla tuotteilla. Olipa tosi kiva löytää täytekakkuresepti, jossa maitotuotteet ei ole pääosassa.
tuii.: no voi harmi, etten ehtinyt vastaamaan ajoissa. Mutta hyvä, että kaikki meni nappiin ja se yksinkertainen annos riitti, kuten vähän uumoilinkin. Kiva, että maistui!
Kerkisinkin tuon kakun jo tehdä. Tein ihan ohjeen mukaan ja riitti oikein mainiosti, on melkoisen makeaa nimittäin 🙂 Kiitos kuitenkin vastauksesta! Kakku maistui kaikille.
tuii.: pahoittelen myöhäistä vastaustani. Kakku ei ole erityisen matala, ulottui hieman alle irtopohjavuoan reunan. Mielestäni riittää 10 hengelle. Jos kuitenkin haluaa tehdä isomman, niin käyttäisin mieluummin isompaa vuokaa kuin tekisin kaksi täytekerrosta. Tämä jo sen takia, että hyytymisvaihe on haastava: et voi laittaa ensimmäisen täytekerroksen päälle pohjaa ennen kuin olet odottanut hyytymistä, koska täyte on hyvin löysää. Ja tämä taas tarkoittaa, että et voi tehdä kummankin välin täytettä samaan aikaan valmiiksi.
Olen jo pitkään suunnitellut tekeväni tätä ja nyt olisi sopiva tilaisuuskin. Kakku näyttää suht matalalle, riittääköhän seurueelle, jossa 10 henkeä (joista ainakin pari melkoisia herkkusuita 😉 ? Olisiko tarvetta tehdä vielä yksi kerros ja sopiiko tuo täyte molempiin väleihin, vai kannattaisiko miettiä jotain toista vaihtoehtoa?
Blogisi on upea ja olen saanut useamman työpäivän kulumaan täällä 😉 Kun ehtisikin kokeilemaan kaikkea!
Suvi: ihan ymmärrettävää, ettei kaikki ohjeet voi miellyttää kaikkia. Ja välillä käy niinkin, että toisen suurin herkku voi olla toisen hirvitys. Minä taas olen kasvanut perheessä, jossa liivatejuttuja on tehty paljonkin. Tämä mokkavaahtoresepti oli niitä ensimmäisiä, joiden kohdalla itsekin tutustuin liivatteen käyttöön. Liivatehan ei itsessään miltään maistu, mutta tietysti hyydytetty täyte voi olla outo, jos sellaiseen ei ole tottunut. Minäkin kostutan yleensä neljä kertaa enemmän kuin tässä, joten tämän perusteella ei voi yleistää. Mutta tässä oli niin erilainen pohja kuin tavallinen sokerikakku. Ehkä ajattelin mokkapalamaista tuntumaa – eihän niitäkään kostuteta. 🙂 Mutta tosiaan tuossa on helppo soveltaa omien tottumusten mukaan ja hieman tuota alkuperäistä kostukkeen määrää jo kasvatinkin.
Nätti koristelu ja ihana idea pursottaa tuota kuorrutetta. Tein kakun tällaisenaan (ilman serpentiiniä), mutta huomasin ettei täytteestä tykännyt kukaan. Liivate ei siis sovi minun, mieheni eikä kummankaan suvun makuun, joten kun teen tätä tässä syksyllä uudestaan ajattelin tehdä siihen simppelin täytteen eli kermavaahtoa, maitorahkaa ja pätkiksiä. Ja kostuttaa enemmän, olen kasvanut sellaisessa perheessä missä kakun pitä olla hieman enemmän kosteaa kuin mitä sinun ohjeellasi oli 😉
nellyliini: ok, hyvä tietää! Lisään kostukkeen puoleen desiin!
En ihan tarkkaa määrää muista, mutta sanotaan 0,5-0,75 dl varmaan meni ja ei ollu liian kosteaa 🙂
nellyliini: kiitos, kiva kuulla! Mites tuo kostutus – käytit kolme kertaa enempi kuin minä – oliko ok eli ei liian kostea? Voisin nimittäin kyllä kasvattaa hieman ohjeessa mainittua määrää, koska joku oli kuivuudesta moittinut.
On ihan täysin unohtunu kommentointi :D. En voi muuta sanoa kuin, että kakku oli tosi herkkua, ei liian makeaa ja kostutusta oli just passelisti, varsinkin kun seuraavana päivänä oli maut jo vähän tasaantuneet :). Tuo täyte varsinkin oli ihan huippua, pitääpi tehä toistekkin :). Kiitos tästä ohjeesta 🙂
nellyliini: odotan jännityksellä. 😉
Dodiih, nyte on kakku jääkaapissa ja vielä kuorrutusta vaille valmis :). Sen taidan tehdä vasta huomenna. Tosi maukkaalta vaikutti se täyte :). Tosin kakut tahtoi repeillä mutta sain joten kuten paikkailtua ja ainakin näyttäisi ihan ookoo ehjältä. Kostukseen käytin puoli desiä enemmän, että saas nähä tulooko liian kostiaa vai sopevaa :). Raportoin huomenna mausta ja kiitos ohjeesta 🙂
Kiitos todella nopeasta vastauksesta 😀
nellyliini: tee vaan yksinkertaisena. Kakusta tulee vähän matalampi, mutta ei oman arvioni mukaan liiaksi. Paista siis pohjatkin niin, että huomioit isomman vuokakoon eli levität taikinaa enemmän.
Jospa tänään vihdoinkin ehtis kokeella tätä, mutta huomasin oman vuokani olevan 28cm halkasijaltaan. Pitäisiköhän suosista siis tehdä tämä 1,5 kertaisena annoksena?
nellyliini: juu, suosittelen! Ja kerro sitten, mitä tykkäsit. Erityisen kiinnostunut olisin kuulemaan tuon kostutuksen määrästä, oliko se mielestäsi sopiva. Ja tämä siis tiedoksi muillekin, jotka kokeilevat tätä reseptiä!
Arvaas mitä :D? Tämäkin ohje menöö kokeiluun :D. Sulla on kyllä niin hienot sivut, että huvittaisi tehdä yhtä sun toista ja näillä sivuilla saa aikaa kulumaan pelottavankin nopeaa 😀
Äippä-78: kiitosta vaan! Mokkavaahto oli kyllä ihanaa. 🙂 Laita ihmeessä blogilistallesi. Minäkin lisäilen sinut, kunhan olen ennättänyt vastavierailulle. Tässä päivitystauon aikana siihenkin jää toivottavasti aikaa. 🙂
Siis todella upeita luomuksia sulla täällä on:o)
Kaikki on niin huolella tehtyjä ja mahtavia ohjeitakin olet jaksanut laittaa!
Tänne täytyy tulla uudelleenkin vinkkejä hakemaan:)
Ajattelin kokeilla tuota mokkavaahtotäytettä seuraavaan kakkuuni, kuulostaa niin hyvältä. Muistelisin myöskin pitäneeni mokkavaahdosta, kun sitä joskus teininä tuli köksänkirjasta tehtyä.
Niin ja laittaisin sivusi blogilistalleni,kait sopii.
Elina: no hyvä, että oli kuitenkin päällisin puolin positiivinen kokemus. 🙂
Hukkis: ostin tuon joskus englantilaisesta verkkokaupasta. Olisiko ollut sugar gun tai vastaava nimeltään. Toimii kuitenkin ruiskun lailla: mukana tuli erilaisia päitä, joita vaihtelemalla saa monenlaista nauhaa aikaiseksi.
Komia kakku sulla taas kerran 🙂 mikä toi pursotinhärveli on millä teit serpentiinin?