Täällä etelässä ruska-aika on aluillaan ja kohta saa taas ihailla värikylläistä syysmaisemaa. Minä nautin syksyn tulosta ja hämärtyvistä illoista. Syystuulen tuivertaessa ja sateen piiskatessa voi hyvällä syyllä käpertyä omaan pesäkoloon ja tehdä olonsa mukavaksi. Minulle vuodenaikojen vaihtumiset ovat aina pieniä uusia alkuja ja niihin sisältyy positiivisia odotuksia tulevasta. Tänä vuonna uusi alku on läsnä monella tapaa ja tunnelma erityisen toiveikas. Kinuskikissa on tassuttelemassa kohti uutta alkua ja tämä onkin viimeinen kakkupostaus ennen sivuston uudistamista.

Syyskakun päällä ruska on jo ehtinyt pitkälle ja ensimmäiset lehdet ovat putoamassa kohti maankamaraa. Lähdin toteuttamaan koristelua fiilispohjalta kaapista löytyvistä aineksista. Ensituntumalta saattaa kuulostaa hassulta sulattaa ja jähmettää suklaa ohueksi levyksi ja pistää se sitten säpäleiksi. Mutta pienistä, epäsymmetrisistä suklaalastuista tuli kivoja pikkukoristeita, joista olisi voinut sommitella vaikka mosaiikkitaideteoksen kakun päälle. Nyt kuitenkin asettelin palaset puunrungon ympärille lehdistöksi. Sen voin luvata, että tässä koristelussa ei voi epäonnistua, eikä tarvitse kauheasti näpräilläkään. Kakun pystyy tekemään koristelua myöten valmiiksi jo tarjoilua edeltävänä päivänä.

Koristeet on tehty sulatettavista melts-napeista, mutta lehdet voisi tehdä myös pastaväreillä värjätystä valkosuklaasta ja rungon tummasta suklaasta.

Kakkua voi halutessaan yksinkertaistaa tavalliseksi suklaakakuksi jättämällä puolukka-omenatäytteen pois. Itse halusin kuitenkin kakkuun syksyn makuja ja tehdä sen vähän totutusta poiketen laittamalla hyytelömäisen puolukka-omenakerroksen pohjan ja suklaatäytteen väliin. Se voisi olla myös suklaatäytteen päällä kiilteen tilalla, jolloin se toimisi värikkäänä, omenanpalojen täplittämänä pintana kakulle. Tässä tasainen ruskea pohja antoi kuitenkin hyvän taustan ruskapuulle.