Joskus minulta kysytään, mistä leivonnaisideat saavat alkunsa. No, tekevälle sattuu ja välillä ideat syntyvätkin silkasta vahingosta, kuten tässä. Alun perin kokeilin reseptiä tällä silikonisella sydänmuffissivuoalla siten, että rouhitut kermakaramellit oli sekoitettu taikinaan. Keittiössä oli monta rautaa tulessa, kuten tyypillistä, ja muffinssit unohtuivat vuokiin pitkäksi aikaa. Kun kopsautin muffinssit irti, huomasin, että karamellinpalat olivat jähmettyneet hauskasti vuoan reunoja vasten. Tästä syntyikin sitten ajatus täyttää rouheella vuoan urat, jolloin siitä muodostuisi rapsahteleva karamellireunus. Idea on toki sovellettavissa muunkin mallisiin silikonivuokiin.

Oleellista tässä on, että muffinssit jäähtyvät kunnolla, jolloin karamellit kovettuvat uudelleen. Talvella muffinssipellin voi viedä vaikka ulos viilentymään. Loppu taikina säilyy sen aikaa jääkaapissa. Jos haluaa välttää paistoerien välisen odotteluvaiheen, voi tehdä kaksi erilaista erää kuten tässä. Ensimmäinen satsi pelkkää taikinaa ja toinen karamellirouheen kera (silloin yksi karamellipussi riittää hyvin). Tavallisistakin muffinsseista saa koristeellisia täyttämällä keskiosan värikkäällä sokerikuorrutteella tai herkullisella kinuskikastikkeella.

Karamellireunus on näyttävimmillään samana päivänä. Näissä kuvissa olevat muffinssit ovat olleet välillä pakkasessa, ja lopputulos oli vieläkin fiinimpi heti tuoreeltaan. Koska muffinssit kohoavat keskeltä korkeammiksi, kannattaa niitä tasoittaa veitsellä leikaten, jotta herkkupalat pysyvät paremmin pystyssä.