Lehtitaikina lukeutuu niihin tapauksiin, joita on vaikeaa saada kotikonstein onnistumaan valmistaikinan veroisena. Juuri lehtevyys on se ominaisuus, jota halusin tässä reseptissä hyödyntää. Ideani oli valmistaa lehtitaikinasta hieman tuulihattujen tapaisia leivoksia. Vertaus tuulihattuihin tulee siitä, että tässäkin leivokset täytetään vasta paiston jälkeen ja halutessaan täytteen saa piiloon kuoren alle. Neutraalin makuinen taikina mahdollistaa niin makean kuin suolaisen täytteen.
Amerikassa, jossa erilaiset puolivalmiit leivontatuotteet ovat yleisiä, vastaavia lehtitaikinakuoria myydään paistovalmiina. Kuoria voi kuitenkin valmistaa itsekin, kunhan omistaa kaksi erikokoista ympyrämuottia. Lehtitaikinakupit voi paistaa ja kaivertaa valmiiksi edellisenä päivänä ja täyttää tarjoilupäivänä mielensä mukaan. Olisi tosi kiva kuulla, miten te keksitte näitä kuoria hyödyntää. Lisätkää Kinuskigalleria-välilehdeltä kuvia ideoistanne!
Kinuskikissa: Käytin Myllyn Parhaan valmiita lehtitaikinalevyjä. Tuohon kokonaiseen esikaulittuun taikinaan en olekaan tutustunut, joten siitä ei kokemusta. Mutta tosiaan, vaikka en valmiita levyjä loppu viimein kaulinut lainkaan, niin siitä huolimatta meinasivat olla enemmänkin liian matalia kuin korkeita. Mutta olin kyllä tyytyväinen näihinkin aikaansaannoksiini. Nyt jälkeenpäin ajattelen, että olisin voinut laittaa kuppien pohjalle vähän luumuhilloa. Olisivat olleet vieläkin enemmän ”joulunmakuisia”. 🙂