Viime vuosina olen leiponut seeprakakkuja kaikkina mahdollisina makuversioina (löydät ne selailemalla Juustokakut-osiota). Viime kesänä julkaisemaani mustikkaseepraa muistellessa päätin kokeilla, miten tekniikka onnistuisi piirakan muodossa.
Sain todeta, että se toimi hyvin ja on äärimmäisen helppo soveltaa eri makuihin: vaihdat vain mustikkasoseen tilalle jonkin toisen marjan tai hedelmän ja säädät korkeintaan sokerin määrää. Juustokakuissa ”seepra” lymyilee kakun sisällä ja raidoitus näkyy hyvin myös kakkupaloissa. Piirakassa täyte on niin matala, että efekti on vain pinnalla.
Koska halusin taata täytteiden hallitun kaatamisen, en käyttänyt hyydyttämisessä kananmunaa vaan perunajauhoja. Uskoisin, että perunajauhojen ansiota oli, että rengaskuvio pysyi muodossaan paiston ajan.
Olisin äärimmäisen iloinen, jos lisäisitte kommenttien yhteydessä olevalta Kinuskigalleria-välilehdeltä kuvia omista seeprapiirakoistanne. Kakkujen kohdalla koin tämän kuvien vaihdon tosi inspiroivaksi – moni oma versioni syntyi jonkun toisen jalan jäljillä. Veikkaan, että piirakoiden kohdalla käy samoin! 🙂
Seeprakuvioitu mustikkapiirakka
Muropohja:
150 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 muna (tai ½ dl vauvojen hedelmäsosetta, esim. päärynä)
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
Mustikkatäyte:
8 dl mustikoita
¾ dl perunajauhoja
½ dl sokeria
Rahkatäyte:
¾ dl sokeria
½ dl perunajauhoja
200 g vaniljarahkaa
2 dl kuohukermaa
(1 dl kevytmaitoa)
Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna/hedelmäsose. Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään. Sekoita jauhoseos taikinaan. Levitä taikina jauhoja apuna käyttäen voidellun piirakkavuoan (halkaisija 24 cm) pohjalle ja reunoille.
Soseuta mustikat sauvasekoittimella. Sekoita sauvasekoitinta käyttäen joukkoon perunajauhot ja sokeri.
Yhdistä rahkatäytteen sokeri ja perunajauhot. Yhdistä myös vaniljarahka ja kerma sähkövatkaimella sekoittaen. Varo kuitenkaan vaahdottamasta kermaa. Sekoita perunajauhoseos rahkaseoksen joukkoon. (Lisää maito myöhemmin tarvittaessa, mikäli täyte on vuokaan kaadellessa liian paksua.)
Ennen kuin aloitat kaatelun, sekoita täytteitä lusikalla kulhojen pohjaa myöten, sillä perunajauhot painuvat herkästi pohjaan.
Kaada täytteitä vuorotellen vuoan keskelle. Jos täyte painuu pohjaan, kaada se lähempää täytteen pintaa. Jos taas täyte jää kellumaan pinnalle, kaada ylempää.
Paista 200 asteessa noin 35 minuuttia. Vinkki: jos uunisi polttaa piirakat herkästi pinnasta, laita suojaksi uunipelti piirakan päälle muutaman senttimetrin etäisyydelle, kun pinta on saanut sopivasti väriä. Näin piirakka saa kypsyä rauhassa pinnan palamatta.
Kinuskikissa
Instagram
Twitter
YouTube
Pinterest
Johanna: kiitos äärettömän paljon, että tulit antamaan tarkan selostuksen ”ton”-muunnelmasta tarkkojen tuotetietojen kera. Hyvin arvokasta, sillä monet joutuvat reseptejä soveltamaan! Hyvä myös kuulla, että tekniikka onnistui ja vielä pidän peukkuja, että makukin on mieleinen. 🙂
Testasin tänään piirakkaa maidottomana ja munattomana. Maistiaiset tosin vasta huomenna, mutta täytteet olivat ainakin makoisat. Ulkonäkö on ainakin ihan sama. Pohjan tein ohjeen mukaan eli laktoositon margariini ja päärynäsose munan tilalle. Vaniljarahkan tilalle laitoin vastaavan määrän kaurajogurttia (Yosa vanilja) ja kerman tilalle vastaava määrä Oatly vaniljakastiketta. Lisäksi laitoin desin verran kauramaitoa, ettei koostumus olisi liian paksu. Toivottavasti ei ole liian vanilijainen 🙂
raisavehvilainen: kiitos palautteesta! Kumimainen rakenne ei kyllä kuulosta siltä, minkälainen täytteen pitäisi olla… Jäin miettimään, oliko mustikoiden määrä tätä ohjetta vastaava. Sinulla mustikat olivat valmiina soseena ja tässä ohjeessa tilavuus on ilmoitettu kokonaisina marjoina.
Tein tätä piirakkaa viime sunnuntaina. Tein pakkasessa olleesta valmiista mustikkasoseesta. Lisäsin vain sokerin ja perunajauhot. Kaatelu onnistui hyvin ja molemmat täytteet oli hyviä koostumukseltaan (saman paksuisia) siihen. Piirakka oli kaunis, makukin ihan ok, mutta koostumukseltaan…miten sen nyt sanoisi. Kuminen. Eli liian kovaa, pehmeämpi koostumus olisi ollut parempi. Liekö syynä tuo aika reipas määrä perunajauhoa, tein täysin ohjeen mukaan etten muuttanut mitään (paitsi se sose valmiina, sitä oli ehken 4dl).
Upea juttu, sininen! Onnea onnistumisesta! 🙂
mari-johanna
Sininen: Taputus sinulle onnistuneen seepra piirakan johdosta! 🙂 Kiva kuulla että onnistuit! 🙂
sininen
Tein tätä piirakkaa muutama viikko sitte. Kokeilin ensimmäistä kertaa seepratekniikkaa ja piirakan leipominen oli kyllä hauskaa 😊. Lopputulos oli onnistunut . Lopussa vaan kaadoin täytteitä liian tiuhaan ja täytteet sulautuivat yhteen.Itsekin koin, että hieman vähempi määrä perunajauhoja riittää. Ensi kerralla taidan myös kokeilla jättää osan marjoista kokonaisiksi, kuten ilmeisesti nalamuru oli tehnyt :).
(Minullakin jäi pohjataikinaa yli, mutta vuoan halk. n. 23 cm ja taputtelin pohjan ohueksi kun pelkäsin että jää raa’aksi.)
Linda: minusta ne kaupan alumiinivuoat ovat jotenkin pienen oloisia. Ehkä reunakin matalampi. Tämä piirakka on tehty lasiseen piirakkavuokaan, jonka pohjan halkaisija 24 cm.
Linda: Itselläni on foliovuoista kokemus, että kun foliovuoan materiaali on ohuempaa ja heiveröisempää kuin lasivuoan, niin taikinaa ei pysty painelemaan yhtä paksusti pohjalle ja reunoille. Näin taikinan menekki on vähäisempi. Kun reunat jäävät matalammiksi, myös täytettä mahtuu vähemmän. Olisiko tämä selitys?
Pikaisesti kuvia katsoessani näyttävät myös nuo Kinuskigalleriaan tällä reseptillä tehdyt piirakat tehdyn lasi- tai muuhun jämäkkään vuokaan.
Onko ohjeessa virhe? Tein 25cm foliovuokaan ja täytettä jäi reilusti yli, samoin pohjaa. Muuten kyllä onnistui kivasti.
Kati: eiköhän tuo ole ok, jos kylmässä säilyttää. Ainakin täällä tykättiin, että seuraavana päivänä maku jopa parempi.
Tanja ja Suvi: hyvä tietää! Gluteenittomana siis varauduttava leviämiseen ja ehkä korkeareunainen vuoka käyttöön.
Hei. Voiko piirakan tehdä jo perjantaina kun sunnuntaina tarjolle?
Tein tänään ihan tavallisen mamman marjapiirakan muropohjaan gluteenittomana vehnäjauhot gluteenittomalla jauhoseoksella korvaten. Mulla kanssa reunat levisivät kohti piirakan keskustaa ja pohja pullisteli täytteen keskeltä. 😅 Olis ollut varmaan seeprapiirakkana melkoinen näky!! Seepra kurkistaisi pienestä aukosta ja raitojen välissä olisi pieniä tulivuoria. 😂😂
Gluteenittomana sekä karrageenittomana on kokeiltu ja ainut miinus joka itselle sattui oli, että taikina pursui vuoan reunoilta yli. 😮 Hämmentävää oli kyllä, mutta ehkä ensi kerralla laitan pohjalle vähän enemmän kuin reunoille täytettä! 😀
Ja on muuten taivaallista piirakkaa! ♥
maris: hienoa tutkimustyötä olet tehnyt reseptin kanssa! Tästä on iloa minulle ja muille. Rohkeasti voi siis vähentää perunajauhoja. Leivoin eilen vadelmaversion vähän erilaisella raidoituksella. Kyllä seepra alkaa pikku hiljaa kesyyntyä. 🙂
Tanja: nyrkkisääntö on, että korvaa vehnäjauhot yks yhteen gluteenittomalla jauhoseoksella. Uskoisin, että pätee tässäkin tapauksessa. Käyttäisin nimenomaan valmista seosta.
maris
Heippa! Kröhöm…Minua niin rupesi tämä täytteeni kökkööntyminen vaivaamaan, että tein eilen illalla uuden kokeilun. Lähdin liikenteeseen sillä ajatuksella, josko perunajauhojen määrää voisi vähentää, ainakin rahkatäytteestä.
Tein taas puolikkaan annoksen, ja aika radikaalisti vähensin perunajauhoja. Pelkäsin kyllä, että mitähän vaikuttaa hyytymiseen, mutta hyvin hyytyi. Onnistuin mielestäni nyt paremmin, ja ei ollut lainkaan kiirettä kaatelussa. Täytteet pysyivät juoksevina loppuun asti. Tykkäsin, että piirakan täytteet myös pysyivät mehevimpinä (viimeksi tuntui omaan suuhuni aika kiinteiltä).
Tein siis niin, että puolikkaaseen annokseen laitoin mustikkatäytteeseen 2 rkl perunajauhoja (koko annos 0,6 dl) ja rahkatäytteeseen en laittanut kuin 1 1/2 tl (koko annos 1 rkl). Tuon rahkatäytteen tein niin, että ensin sekoitin kaikki muut aineet keskenään ihan käsivispilällä kevyesti ja sitten otin täytettä hieman erilleen ja sekoitin siihen perunajauhot. Sitten perunajauhoseoksen nauhana täytteeseen.
On varmasti tosi, että raidat pysyvät sitä terävämpinä, mitä enemmän perunajauhoja käyttää. Eikä välttämättä näin radikaalia vähennysä tarvitse tehdä kuin minä nyt. Mutta onnistuu siis näinkin. Ja itse tosiaan tykkäsin, että oli nyt vielä herkullisempaa. Jotenkin maut tulivat voimakkaammin esille ja oli mehevää. Mutta ovathan nämä paljon myös makukysymyksiä. 🙂
Tein siis piirakan puolikkaana (16 cm:n irtopohjavuokaan) ja pohjan tein tällä kertaa täysjyvävehnäjauhoihin. Mustikoita en näköjään saanut ihan sileäksi, joten vähän siihen täytteeseen jäi sattumia, ja turhan tiheään kaatelin täytteitä. Mutta muuten meni siis hyvin. 🙂
Hei!
Onnistuisiko tehdä murotaikina tähän piirakkaan gluteenittomana? Jos, niin jauhoseoksella vai osittain perunajauhosta?
Onko kokemuksia?
Kiitellen!!
Tein tänään piirakkaa uudelleen vadelmista. Minulla oli nyt käytössä eri vatkain, jonka hitain nopeus oli hyvin tehokas. Liekö tästä syystä kävi niin, että rahkatäytteestä tuli turhan paksua. Lisäsin ohjeeseen 1 dl maitoa ”tarpeen mukaan”. Täytteen hyytymiseen tämä lisäys ei vaikuta.
Muokkasin nyt hieman tuota rahkaseoksen valmistuskohtaa varmistaakseni, että se neuvoo ainesten sekoittelut toisiinsa juuri niin kuin minä tein. Toivottavasti tämä auttaa onnistumisessa! 🙂
Sama homma täällä, että rahkatäytteestä tuli jämäkkää. Lisäsin maitoa vähän, mutta oli se silti aika paksua . Kaatamisessa ei ollut onneksi ongelmia ja makua kehuttiin.:)
mari-johanna
No kuule Kinuskikissa,eipä sillä väliä ainakaan tässä osoitteessa! 🙂 Raidat oli miten oli, mutta kun maku oli taivaallinen ja sai pelkkää kiitosta raadilta niin se on pääasia.
Hilpeyttä ja puheenaihetta herätti kuviointi ja hyvä niin! 🙂
Vadelma version kanssa jatketaan harjoituksia… Todennäköisesti katsos syy löytyy ihan vatkaimen päästä eli leipurista itsestään! 🙂
Sama vika, rahkatäyte jämähti ja katastrofi oli valmis!jatkoin sitä maidoilla että sain juoksevampaa,mustikan kanssa ei ongelmia. Ei ihan seepra,ehkä huuto-maalauksen ja tiikerin sekoitus 😀 ja gluteenittomaan pohjaan..saas nähdä..
mari-johanna: en voi luvata, että asialla olisi merkitystä, enkä ohjetta kirjoittaessakaan voinut kuvitella, että olisi. Mutta nyt tuli mieleen, että jospa sittenkin sekoittaisi ensin kerman ja sitten rahkan, niin voisiko tulos olla sitten lötkömpi? Teen ensi viikolla tästä vadelmaversion, niin kokeilen silloin noita erilaisia sekoitustapoja.
mari-johanna
Kinuskikissa: Ok! Minä tein juuri kuten olit ohjeeseen laittanut, eli että sekoitin ensin sokerin ja perunajauhot ja sitten Vatkasin rahkan ja kerman sekaan.
Nyt laitoit viestiin että olit tehnyt juuri toisin päin. Itse kieltämättä mietin ,että minun logiikaan järkevämmältä olisi kuulostanut tuo ensin rahka ja kerma sitten sokeri ja jauho, mutta kun ohje sanoi toisin en alkanut säveltää. 🙂
No, seuraavalla kerralla taas treenataan,onneksi piirakka meni nyt ihan perhepiiriin niin ei ollut väliä vaikkei raidat järjestyksessä olleetkaan! 🙂
Lakutoukka: mariksella mustikat olivat vielä osittain jäisiä, jolloin sose oli paksumpaa. Voisiko sinun tapauksessa olla kyse samasta?
mari-johanna: muistatko yhtään missä järjestyksessä sekoitit perunajauhot ja kerman/rahkan? Jäin pohtimaan voisiko tällä olla merkitystä. Minä taisin sekoittaa ensin kerman ja rahkan keskenään.
mari-johanna
Kinuskikissa: Minulla puolestaan ei ollut mustikoiden kanssa mitään ongelmaa. Mustikka soseen soseutin hyvin ja se oli koko ajan vetelää. Laitoin piirakka taikina valmiiksi ja kaiken tein kuten ohje sanoo, mutta… valkoinen kermarahka jymähti heti melko tanakaksi, eli vaikka kuvittelin mitanneeni
aineet huolella, niin jonkun mokan olen luultavasti siinä tehnyt. 🙂
Vaan,kuvio ei nyt ollut kohdillaan, mutta maku sitäkin enemmän. Piirakka oli siis tooooooosi herkullista! Ihanaa! 🙂
Kyllä minä ainakin soseutin mustikat kunnolla, mutta tuli silti aika tömäkkää tavaraa. Mahtaisiko johtua siitä, että ne vasta pari päivää sitten suoraan metsästä pakastin?
Kiitti kuvista mari-johanna ja Lakutoukka! Sellainen tuli mieleen, että soseutattehan mustikan kunnolla? Itselläni oli ihan kunnolla juoksevaa. Voisi kuvitella, että karkeaksi jätetty sose jämähtää liian paksuksi kaatelua ajatellen. Vielä se vinkki, että ohjeen järjestystä kannattaa noudattaa. Siis pohja valmiiksi vuokaan ennen täytteitä. Ja täytteistä ensin mustikka, vasta sitten rahka. Eikä turhaa aikailua, kun täytteet valmiita. 🙂
Meidän seepra taisi olla festaritunnelmissa, sen verran psykedeelinen kuvio piirakkaan ilmaantui :). Kannattaa näköjään tosiaan sekoittaa täytteitä joka välissä, minulla ne olivat loppua kohti tosi paksuja molemmat, vaikka miten yritin sekoitella (toinen käsi paketissa). Kuva psykedeliapiirakasta galleriassa 🙂
Se taitaa tuo seepra olla sellainen otus, joka tykkää testata leipojan huumorintajua. Niiden kanssa, joilta sitä löytyy, se tykkää vähän leikitellä – kun sattuu sillä päällä olemaan. Leikkiin kuuluu, että seepra ottaa toisinaan jonkin toisen olennon hahmon. Jennariinan kanssa seepra tekeytyi gorillaksi ja mari-johannan kohdalla se oli niin hurjalla päällä, että vallan möröksi heittäytyi! Uskokaa tai älkää, kyllä siellä kuitenkin seepra piileksii. Tarvitaan vaan vähän lisää houkuttelua. 🙂
Mariksen upeat seeprapiiraset eivät jääneet huomaamatta! Mainioita seepravauvoja!
Ensi viikolla on tulossa vadelmaseepra. Sen kuvioinnin aion tosin tehdä vähän erilailla. Perästä kuluu!
Suolainen seepra olisikin tosi kiva! Hyviä makuehdotuksia Vanillacherryllä. Heittäkää ihmeessä muutkin toiveita, minkä makuisen suolaisen seeprapiirakan haluaisitte!
mari-johanna
Tää ei oo todellista…. 🙂 Taidan tarvita jonkun asteisen intensiivi kurssin tässä seepra tekniikassa, jariittääkö sekään?! Minua tuijottaa nyt jonkun astasteinen mörkö mustine silmineen, mutta seepraa tuo piirakka ei ole nähnytkään! 🙂
Kävi samalla tavalla kuin jennariinalla ettei valkoinen osuus lähtenyt leviämään, mustikka sen sijaan levisi valkoisenkin edestä (ja kaiken mittasin mielestäni tosi huolella…. 🙂 kattia kanssa! Joku virhe on tainnut käydä.)
No, illalla maistellaan ja jos /kun maku on kohdallaan niin viis ulkonäöstä, harjoitukset jatkuvat. Näette Mörön myöhemmin galleriassa! 🙂
Vanillacherryjen keittiössä
Ai että, seepra on kyllä oikea Kinuskilan lemmikki! Taidan itsekin kipaista tänään torilta jotakin mukavaa omaan seeprakokeiluun 🙂
Suolaiseen seepraan tulee ensimmäisenä mieleen täytteeksi nokkos-fetaa raidat tai aurinkokuivattu tomaatti jonkin hyvän yhdistelmän kanssa. Vai saisikohan kanttarelleista syksyn sävyä raitoihin?
mari-johanna
Kyllä on jälleen hienot raidat seeprassa! Jollain tullut kuulemma hurrikaani,toisella gorilla ja muutama tasaraitainen seeprakin on jo nähty. Kivaa,itse kokeilen huomenna,millainen yksilö minulle tulee… mutta…Tulipa tuossa mieleeni Kinuskikissa että saapiko heittää syyshaasteen sinne suunnalle? 🙂
Olet tehnyt seepran jo juustokakkuun ja nyt makeaan piirakkaan miten olisi syksyn sadosta suolainen seepra piirakka? Vai onko se jo kenties työn alla……. 🙂
maris
Täällä päin en ole vielä tuoreisiin mustikoihin käsiksi päässyt, ja piirakkakin tuntui tähän saumaan vähän turhan isolta. Silti teki kamalasti mieli kokeilla. Pistinpä sitten ohjeen määrät puoliksi, otin pakastemustikoita ja tein muutaman (8 kpl) minipiiraan kertakäyttövuokiin.
Ensimmäinen moka tuli siinä, että pakastemustikat eivät olleet täysin sulaneita. Kaatelemaan ryhtyessäni huomasin, että mustikkatäyte on kohmeisen paksua. Lykkäsin täyttteen mikroon, ja sain täytteen juoksevaksi. No, sillä aikaa rahkatäyte olikin muuttunut paksummaksi. 🙂
Rahkatäytettä jouduin koko ajan kermalla ohentamaan, ja jossain välissä tajusin, että hyvä olisi varmaan sokeriakin lisätä. Mustikkatäyte pysyi koko ajan juoksevana. Aikamoiseksi säätämiseksi siis meni, eikä piiraista tullut yhtään nättejä. 🙁 Mutta ensi kerralla osaan taas toimia vähän fiksummin, toivottavasti…
No lähinnä täytyi kun ei kuvio lähtenyt keskeltä niin kuin piti 😂🙈
Mielettömän hieno tuo sinun loihtima kuvio, Jennariina! Ilmeisesti olet kaatanut soseita useista eri kohdista saadaksesi monta rengaskuviota…?
papanmummi: kuulostaa jänskältä! Kuvaa vaan galleriaan! 🙂
Minun seeprasta tuli ”gorilla” latasin kuvan kinuskigalleriaan 🙂
papanmummi
Mun seeprasta tuli pikemminkin hurrikaani 😀