23.02.2019   11 kommenttia

Piilosokereiden tunnistaminen elintarvikkeissa


Tammikuussa käsittelin Instagramin tarinassa piilosokereita ja saan yhä niihin liittyviä viestejä ja kysymyksiä, joten kirjoitan aiheesta koosteen tänne blogiin. Piilosokerista on puhuttu mediassa jo pitkään, mutta aiheena se on esillä pitämisen arvoinen. Sokerin esiintyminen arkipäiväisissä, terveellisyysmielikuvalla(kin) myytävissä tuotteissa on valitettavan yleistä. Pitämällä keskustelua yllä saadaan toivottavasti koko ajan parempia tuotteita ruokakauppoihin ja rehellisempää markkinointia.

Miksi aihe on minulle tärkeä?

Alkuun sananen omasta ruokafilosofiastani. Pyrin siihen, että arkiruokavalio olisi terveellistä ja monipuolista. Herkuttelukin on sallittua, mutta herkuille on omat hetkensä. Sokerin osalta tämä tarkoittaa, että arkiruoassa sokerin pitäisi tulla pääosin luonnollista lähteistä, esimerkiksi marjoista ja hedelmistä, joissa on mukana vitamiinit, kuidut ja antioksidantit.

Päivittäisestä energiansaannista saisi korkeintaan 10 % muodostua lisätystä sokerista. Aikuisella naisella se tarkoittaa noin 50 grammaa, mikä on noin 20 sokeripalan verran. Lapsella suositusmäärä on luonnollisesti pienempi, jolloin se täyttyy jo esimerkiksi siitä, että juo lasillisen tuoremehua ja syö annoksen maustettua jogurttia.

Piilosokerin vähentäminen omasta ruokavaliosta ei siis tarkoita vain sellaisenaan käytettävän sokerin rajoittamista, vaan kaikkea elintarviketeollisuuden käyttämää sokeria, jota tulee syötyä esimerkiksi myslin, välipalarahkan, jogurtin, valmiin smoothien, leivän tai makeiden juomien mukana. Jos piilosokereiden olemassaoloa ei tiedosta, määrä täyttyy huomaamatta näistä arkipäiväisistä elintarvikkeista, joita kuluu pitkin päivää aamupalasta alkaen. Voikin käydä niin, että jokaisesta päivästä tulee herkkupäivä, vaikka kuvittelee syövänsä terveellisesti. Itse haluan tehdä tilaa oikeille herkuille ja ihanille leivonnaisille eli karsia sokerit sieltä, missä ne eivät ole välttämättömiä.

En myöskään halua perustaa ruokavaliotani keinotekoisiin makeutusaineisiin (aspartaami, sukraloosi, sakariini, asesulfaami K tai näitä vastaavat E-koodit), vaan pyrin siihen, että ruoka olisi mahdollisimman vähän prosessoitua, mieluiten luomua. Makeutusaineet ylläpitävät tottumusta makeaan ja ovat haitallisia suoliston mikrobeille. Myös light-juomien yhteydestä sydänsairauksiin on uutisoitu.

Miten piilosokerin tunnistaa?

Piilosokereilla tarkoitetaan sellaisia sokereita, jotka ovat nimensä mukaisesti ujutettu tuotteeseen enempi vähempi salakavalasti. Piiloutumisen asteita on toki erilaisia. Helpoimmillaan piilosokerin tunnistaa kurkistamalla paketin taakse tuoteselosteeseen ja bongaamalla sieltä sokerin ihan rehellisesti sokerin nimellä.

Ovelammat piiloutujat ovat kätkeytyneet hankalammin tulkittavien termien taakse, kuten glukoosi, sukroosi tai sakkaroosi. Olennaista on tiedostaa, että myös täysmehut ja mehutiivisteet luokitellaan lisätyksi sokeriksi. Syynä tähän on niiden huomattava sokeripitoisuus sekä valmistusprosessin aikana tuotteesta kadotetut ravintoaineet. Mehutiiviste on hedelmäsokeria eli fruktoosia ja se on siirappiin verrattavissa oleva valmiste. Fruktoosia pidetään nykyään jopa huonompana vaihtoehtona kuin valkoista sokeria, sillä sen on todettu vaikuttavan haitallisesti aineenvaihduntaan ja sisäelinten rasvoittumiseen. Palaan mehutiivisteeseen uudestaan vielä myöhemmin.

Miten arvioida tuotteen sokeripitoisuutta?

Tuotteen sokeripitoisuutta arvioidessa tulee kiinnittää huomiota kahteen seikkaan.

1) Ensin pitää tunnistaa, mitä sokereita tuote sisältää: onko makeuttamiseen käytetty esimerkiksi hedelmää vai sokeria. Tämä tieto löytyy ainesosaluettelosta, jossa ainekset ovat siinä järjestyksessä, mikä on niiden osuus kaikista aineista (eniten käytetty ensimmäisenä).

2) Toisekseen tulee tiedostaa, miten iso prosentuaalinen osuus sokerilla on kokonaisuudesta. Se selviää ravintosisällöstä (löytyy eriteltynä hiilihydraattien alta). Tämä luku kertoo raaka-aineiden sisältämän luontaisen sokerin sekä lisätyn sokerin yhteismäärän.

Tämän jälkeen voidaan arvioida, onko sokerin kokonaisosuus sen laatu huomioiden huolestuttava. Jos sokereita on esimerkiksi 10 grammaa 100 grammasta eli 10 % ja aineksista löytyy vain aitoa hedelmää ja marjaa, menee tuote omasta seulastani läpi. Itse pidän 10 grammaa jonkinlaisena rajapyykkinä ja tätä myös monissa lähteissä rajaksi suositellaan.

Harhaanjohtavaa markkinointia

Myslit ja jogurtit ovat usein hampaissani, sillä niitä markkinoidaan ärsyttävästi terveysmielikuvilla. Pakkauksessa saattaa lukea isolla präntillä esimerkiksi ”hedelmäinen”, ”luonnollinen”, ”puhdas” tai ”fitness”. Todellisuudessa hedelmää voi olla vain nimellisesti ja sokerin osuus olla esimerkiksi 20 g / 100 g. Tällainen tuote sopii herkkupäivänä nautittavaksi jälkiruoaksi.

Elintarviketeollisuus käyttää mehutiivistettä makeuttajana. Vaikka se on käytännössä hedelmäsokeria, sanana se ei kuulosta yhtä pahalta kuin sokeri ja siksi sen avulla voidaan ”pelata”. Mehutiivistettä sisältäviä tuotteita saatetaan myydä hyvinvointiin viittaavilla argumenteilla, kuten ”vain hedelmän omaa sokeria” tai ”luonnollista makeutta”. Edellä jo opimme, että kyseinen valmiste ei ole mitenkään verrattavissa marjoihin tai hedelmiin, eikä tästä pidä hämääntyä. Olisi jopa parempi, jos mehutiivisteen tilalla olisi ”vain sokerijuurikkaan omaa sokeria” eli valkoista sokeria! Marjat kannattaa nauttia marjoina ja hedelmät hedelminä.

Ikävänä esimerkkinä voi mainita taaperoille myytävän välipalapatukan, jossa mehutiiviste on ainesluettelossa ensimmäisenä. Kyllä, olen itsekin mennyt lankaan ja ostanut näitä lapsilleni, mutta en todellakaan osta enää. Myös moni jogurtti on mennyt boikottiin sen jälkeen, kun mehutiivisteen luonne valkeni minulle. Kokeeksi laitoin erään jogurttivalmistajan asiakaspalveluun kysymyksen, eikö tuote sisällä lisättyä sokeria, koska siinä on mehutiivistettä (toivoin heidän myöntävän faktan). Asiakaspalvelussa väistettiin pointtini vastaamalla, että ”mehutiivisteeseen ei ole lisätty sokeria”. Eli sokeriin ei ole lisätty sokeria, wow!

Suosittelenkin harrastamaan ahkerasti box turner -taktiikkaa jogurttien äärellä. Tosin joudun jo etukäteen tuottamaan pettymyksen: et tule löytämään kovin montaa hyvää vaihtoehtoa! Vain Juustoportilta löytyy tietoni mukaan maustettu jogurtti, jossa on aitoa hedelmää ilman lisättyä sokeria. Naurettavan suppea valikoima vai mitä!

Kohti parempia tottumuksia

Harmillisen lisätyn sokerin ”viljelystä” tekee se, että niiden käyttö on usein liioiteltua: makeus ei ole välttämättä aina tarpeellista – ainakaan siinä määrin. Arkisen sokerinkäytön ja makeutusaineiden karsimisella pystyy vaikuttamaan omiin makutottumuksiinsa. Esimerkiksi omat lapseni pitävät useita tavallisia maustettuja jogurtteja liian makeina, koska eivät ole tottuneet niitä syömään. Meillä jogurtin virkaa toimittaa itse tehty smoothie tai maustamattomasta jogurtista ja hedelmäsoseesta tehty sekoitus.

Tuotteiden makeuttamisella pyritään siihen, että ne maistuisivat paremmilta. Kuten jo edellä totesin, tämä on suhteellista. Muita syitä on ainakin kaksi. Ensinnäkin se on halvempaa kuin aitojen marjojen ja hedelmien käyttö. Toisekseen piilosokerit ”menevät läpi” isolla osalla kuluttajista. Miksi siis tarjota muuta? Moni ei välitä tai tiedosta näitä asioita.

Haluan tällä kirjoituksella auttaa teitä tekemään parempia ostopäätöksiä – ja sitä kautta pyrkiä muuttamaan markkinaa. Itse olen valmis maksamaan enemmän tuotteesta, jossa on aitoja marjoja ja hedelmiä, koska koen saavani sellaisessa tuotteessa rahalle enemmän vastinetta. Sellainen tuote on varmasti myös paremman makuinen. Toivon, että valmistajatkin ymmärtävät tämän!

Loppuun vielä annos realismia, jotta muodostuva kuva ei olisi liian kiilloteltu. Ei meilläkään täydellistä tavoitteiden mukaista elämää vietetä. Kiireisen arjen keskellä joudutaan välillä turvautumaan eineksiin ja nopeisiin välipalaratkaisuihin. On myös haastavaa olla lasten kaveripiirissä se ”tiukkapipoisin” mutsi. En halua olla liian ehdoton ja annan periksi, jos tilanne sitä vaatii. Armollisuus on yksi työkalu muiden joukossa. Toisaalta perustelen valintoja lapsille ja uskon, että oikeanlainen siemen on kylvetty jo sitä kautta.

Lähteet:
yle.fi
who.int
health.com
mtvuutiset.fi
leeniviio.com
hyvaterveys.fi
Kiitos myös Instagram-yhteisölleni hyvästä taustamateriaalista, vinkityksistä ja keskusteluista!