Yhteisö
Etusivu
Testit
Uutiset
Kirjat
Uusimmat kommentit
Kakkureseptit
Kakun osat
Muut makeat leivonnaiset
Suolaiset leivonnaiset
Muut reseptit
Koristelu
Teemat
Ohjeet ja vinkit
Kinuskikissa

Kinuskikumppani

https://www.kinuskikissa.fi/wp-content/uploads/sini/Luomutuotteet_Dansukker_Kinuskikissan_kumppani_desk.gifhttps://www.kinuskikissa.fi/wp-content/uploads/sini/Luomutuotteet_Dansukker_Kinuskikissan_kumppani_mob.gif

Piilosokereiden tunnistaminen elintarvikkeissa

23.2.2019

Tammikuussa käsittelin Instagramin tarinassa piilosokereita ja saan yhä niihin liittyviä viestejä ja kysymyksiä, joten kirjoitan aiheesta koosteen tänne blogiin. Piilosokerista on puhuttu mediassa jo pitkään, mutta aiheena se on esillä pitämisen arvoinen. Sokerin esiintyminen arkipäiväisissä, terveellisyysmielikuvalla(kin) myytävissä tuotteissa on valitettavan yleistä. Pitämällä keskustelua yllä saadaan toivottavasti koko ajan parempia tuotteita ruokakauppoihin ja rehellisempää markkinointia.

Miksi aihe on minulle tärkeä?

Alkuun sananen omasta ruokafilosofiastani. Pyrin siihen, että arkiruokavalio olisi terveellistä ja monipuolista. Herkuttelukin on sallittua, mutta herkuille on omat hetkensä. Sokerin osalta tämä tarkoittaa, että arkiruoassa sokerin pitäisi tulla pääosin luonnollista lähteistä, esimerkiksi marjoista ja hedelmistä, joissa on mukana vitamiinit, kuidut ja antioksidantit.

Päivittäisestä energiansaannista saisi korkeintaan 10 % muodostua lisätystä sokerista. Aikuisella naisella se tarkoittaa noin 50 grammaa, mikä on noin 20 sokeripalan verran. Lapsella suositusmäärä on luonnollisesti pienempi, jolloin se täyttyy jo esimerkiksi siitä, että juo lasillisen tuoremehua ja syö annoksen maustettua jogurttia.

Piilosokerin vähentäminen omasta ruokavaliosta ei siis tarkoita vain sellaisenaan käytettävän sokerin rajoittamista, vaan kaikkea elintarviketeollisuuden käyttämää sokeria, jota tulee syötyä esimerkiksi myslin, välipalarahkan, jogurtin, valmiin smoothien, leivän tai makeiden juomien mukana. Jos piilosokereiden olemassaoloa ei tiedosta, määrä täyttyy huomaamatta näistä arkipäiväisistä elintarvikkeista, joita kuluu pitkin päivää aamupalasta alkaen. Voikin käydä niin, että jokaisesta päivästä tulee herkkupäivä, vaikka kuvittelee syövänsä terveellisesti. Itse haluan tehdä tilaa oikeille herkuille ja ihanille leivonnaisille eli karsia sokerit sieltä, missä ne eivät ole välttämättömiä.

En myöskään halua perustaa ruokavaliotani keinotekoisiin makeutusaineisiin (aspartaami, sukraloosi, sakariini, asesulfaami K tai näitä vastaavat E-koodit), vaan pyrin siihen, että ruoka olisi mahdollisimman vähän prosessoitua, mieluiten luomua. Makeutusaineet ylläpitävät tottumusta makeaan ja ovat haitallisia suoliston mikrobeille. Myös light-juomien yhteydestä sydänsairauksiin on uutisoitu.

Miten piilosokerin tunnistaa?

Piilosokereilla tarkoitetaan sellaisia sokereita, jotka ovat nimensä mukaisesti ujutettu tuotteeseen enempi vähempi salakavalasti. Piiloutumisen asteita on toki erilaisia. Helpoimmillaan piilosokerin tunnistaa kurkistamalla paketin taakse tuoteselosteeseen ja bongaamalla sieltä sokerin ihan rehellisesti sokerin nimellä.

Ovelammat piiloutujat ovat kätkeytyneet hankalammin tulkittavien termien taakse, kuten glukoosi, sukroosi tai sakkaroosi. Olennaista on tiedostaa, että myös täysmehut ja mehutiivisteet luokitellaan lisätyksi sokeriksi. Syynä tähän on niiden huomattava sokeripitoisuus sekä valmistusprosessin aikana tuotteesta kadotetut ravintoaineet. Mehutiiviste on hedelmäsokeria eli fruktoosia ja se on siirappiin verrattavissa oleva valmiste. Fruktoosia pidetään nykyään jopa huonompana vaihtoehtona kuin valkoista sokeria, sillä sen on todettu vaikuttavan haitallisesti aineenvaihduntaan ja sisäelinten rasvoittumiseen. Palaan mehutiivisteeseen uudestaan vielä myöhemmin.

Miten arvioida tuotteen sokeripitoisuutta?

Tuotteen sokeripitoisuutta arvioidessa tulee kiinnittää huomiota kahteen seikkaan.

1) Ensin pitää tunnistaa, mitä sokereita tuote sisältää: onko makeuttamiseen käytetty esimerkiksi hedelmää vai sokeria. Tämä tieto löytyy ainesosaluettelosta, jossa ainekset ovat siinä järjestyksessä, mikä on niiden osuus kaikista aineista (eniten käytetty ensimmäisenä).

2) Toisekseen tulee tiedostaa, miten iso prosentuaalinen osuus sokerilla on kokonaisuudesta. Se selviää ravintosisällöstä (löytyy eriteltynä hiilihydraattien alta). Tämä luku kertoo raaka-aineiden sisältämän luontaisen sokerin sekä lisätyn sokerin yhteismäärän.

Tämän jälkeen voidaan arvioida, onko sokerin kokonaisosuus sen laatu huomioiden huolestuttava. Jos sokereita on esimerkiksi 10 grammaa 100 grammasta eli 10 % ja aineksista löytyy vain aitoa hedelmää ja marjaa, menee tuote omasta seulastani läpi. Itse pidän 10 grammaa jonkinlaisena rajapyykkinä ja tätä myös monissa lähteissä rajaksi suositellaan.

Harhaanjohtavaa markkinointia

Myslit ja jogurtit ovat usein hampaissani, sillä niitä markkinoidaan ärsyttävästi terveysmielikuvilla. Pakkauksessa saattaa lukea isolla präntillä esimerkiksi ”hedelmäinen”, ”luonnollinen”, ”puhdas” tai ”fitness”. Todellisuudessa hedelmää voi olla vain nimellisesti ja sokerin osuus olla esimerkiksi 20 g / 100 g. Tällainen tuote sopii herkkupäivänä nautittavaksi jälkiruoaksi.

Elintarviketeollisuus käyttää mehutiivistettä makeuttajana. Vaikka se on käytännössä hedelmäsokeria, sanana se ei kuulosta yhtä pahalta kuin sokeri ja siksi sen avulla voidaan ”pelata”. Mehutiivistettä sisältäviä tuotteita saatetaan myydä hyvinvointiin viittaavilla argumenteilla, kuten ”vain hedelmän omaa sokeria” tai ”luonnollista makeutta”. Edellä jo opimme, että kyseinen valmiste ei ole mitenkään verrattavissa marjoihin tai hedelmiin, eikä tästä pidä hämääntyä. Olisi jopa parempi, jos mehutiivisteen tilalla olisi ”vain sokerijuurikkaan omaa sokeria” eli valkoista sokeria! Marjat kannattaa nauttia marjoina ja hedelmät hedelminä.

Ikävänä esimerkkinä voi mainita taaperoille myytävän välipalapatukan, jossa mehutiiviste on ainesluettelossa ensimmäisenä. Kyllä, olen itsekin mennyt lankaan ja ostanut näitä lapsilleni, mutta en todellakaan osta enää. Myös moni jogurtti on mennyt boikottiin sen jälkeen, kun mehutiivisteen luonne valkeni minulle. Kokeeksi laitoin erään jogurttivalmistajan asiakaspalveluun kysymyksen, eikö tuote sisällä lisättyä sokeria, koska siinä on mehutiivistettä (toivoin heidän myöntävän faktan). Asiakaspalvelussa väistettiin pointtini vastaamalla, että ”mehutiivisteeseen ei ole lisätty sokeria”. Eli sokeriin ei ole lisätty sokeria, wow!

Suosittelenkin harrastamaan ahkerasti box turner -taktiikkaa jogurttien äärellä. Tosin joudun jo etukäteen tuottamaan pettymyksen: et tule löytämään kovin montaa hyvää vaihtoehtoa! Vain Juustoportilta löytyy tietoni mukaan maustettu jogurtti, jossa on aitoa hedelmää ilman lisättyä sokeria. Naurettavan suppea valikoima vai mitä!

Kohti parempia tottumuksia

Harmillisen lisätyn sokerin ”viljelystä” tekee se, että niiden käyttö on usein liioiteltua: makeus ei ole välttämättä aina tarpeellista – ainakaan siinä määrin. Arkisen sokerinkäytön ja makeutusaineiden karsimisella pystyy vaikuttamaan omiin makutottumuksiinsa. Esimerkiksi omat lapseni pitävät useita tavallisia maustettuja jogurtteja liian makeina, koska eivät ole tottuneet niitä syömään. Meillä jogurtin virkaa toimittaa itse tehty smoothie tai maustamattomasta jogurtista ja hedelmäsoseesta tehty sekoitus.

Tuotteiden makeuttamisella pyritään siihen, että ne maistuisivat paremmilta. Kuten jo edellä totesin, tämä on suhteellista. Muita syitä on ainakin kaksi. Ensinnäkin se on halvempaa kuin aitojen marjojen ja hedelmien käyttö. Toisekseen piilosokerit ”menevät läpi” isolla osalla kuluttajista. Miksi siis tarjota muuta? Moni ei välitä tai tiedosta näitä asioita.

Haluan tällä kirjoituksella auttaa teitä tekemään parempia ostopäätöksiä – ja sitä kautta pyrkiä muuttamaan markkinaa. Itse olen valmis maksamaan enemmän tuotteesta, jossa on aitoja marjoja ja hedelmiä, koska koen saavani sellaisessa tuotteessa rahalle enemmän vastinetta. Sellainen tuote on varmasti myös paremman makuinen. Toivon, että valmistajatkin ymmärtävät tämän!

Loppuun vielä annos realismia, jotta muodostuva kuva ei olisi liian kiilloteltu. Ei meilläkään täydellistä tavoitteiden mukaista elämää vietetä. Kiireisen arjen keskellä joudutaan välillä turvautumaan eineksiin ja nopeisiin välipalaratkaisuihin. On myös haastavaa olla lasten kaveripiirissä se ”tiukkapipoisin” mutsi. En halua olla liian ehdoton ja annan periksi, jos tilanne sitä vaatii. Armollisuus on yksi työkalu muiden joukossa. Toisaalta perustelen valintoja lapsille ja uskon, että oikeanlainen siemen on kylvetty jo sitä kautta.

Lähteet:
yle.fi
who.int
health.com
mtvuutiset.fi
leeniviio.com
hyvaterveys.fi
Kiitos myös Instagram-yhteisölleni hyvästä taustamateriaalista, vinkityksistä ja keskusteluista!

Kommentit (11)

Kinuskikissa19.3.2019 14:27

Kiitos manta_leipoo! Mukavaa, että koit tämän hyödylliseksi. 🙂

manta_leipoo18.3.2019 16:15

Ihan älyttömän hyvä postaus! Olen tämän useammankin kerran lukenut jo läpi ja avannut silmiäni. Piilosokereista olen ollut tietoinen mutta että mehutiivisteen todellinen luonto tuli täysin yllätyksenä. Nyt olenkin jo tovin entistä tarkemmin tutkinut paketteja ja harmikseni huomannut monen tuotteen, mitä yleensä käytän, olevankin muuta kuin terveellinen. Ja kun suhkot terveellisesti olen luullut syöväni 😅 kiitoksia todella paljon tästä tekstistä! ❤️

Kinuskikissa13.3.2019 19:11

Leipuri305: puuron sekaan suosittelen tuoreita marjoja tai Bonnen tai ruokakauppojen omien tuotemerkkien marja- ja hedelmäsoseita.

Leipuri30512.3.2019 18:20

Mitä suosittelisit mehukeiton sijaan? Tykkään käyttää puurossa. Onko hedelmäsose esim. Bonne parempi vaihtoehto?

Kinuskikissa12.3.2019 15:10

Leipuri305: kiitos kysymyksestä! 🙂 Vastaus löytyykin tekstistä:

”En myöskään halua perustaa ruokavaliotani keinotekoisiin makeutusaineisiin (aspartaami, sukraloosi, sakariini, asesulfaami K tai näitä vastaavat E-koodit), vaan pyrin siihen, että ruoka olisi mahdollisimman vähän prosessoitua, mieluiten luomua. Makeutusaineet ylläpitävät tottumusta makeaan ja ovat haitallisia suoliston mikrobeille. Myös light-juomien yhteydestä sydänsairauksiin on uutisoitu.”

Leipuri30510.3.2019 09:24

Hei!
Haluisin tietää mikä on kinuskikissan mielipide sokerittomista mehukeitoista jotka on makeutettu aspartaamilla ja asesulfaami k:lla.

Kinuskikissa25.2.2019 19:18

Hyviä kommentteja kaikilta, kiitos niistä! 🙂

Katariina_P25.2.2019 13:51

vastauksena Kiira Kuusistolle: Pelkän energiasisältöluettelon perusteella on mahdotonta tietää, mikä sokerista on lisättyä ja mikä ei. Kemiallisesti kaikki sokeri on sokeria, eikä lisätty sokeri siis kemiallisesti poikkea ”luonnollisesta” sokerista. Sokerin lähde täytyy tiirustaa ainesosaluettelosta. Etu ns. luonnollisessa sokerissa kuitenkin on, että se on sitoutuneena muihin hyödyllisiin ravintoaineisiin ja kuituihin osana esimerkiksi marjaa tai hedelmää, ja näin sulaa elimistössä hitaammin. Eli esimerkiksi syömällä omenan saa omenan sokereiden lisäksi kaikki omenan kuidut (hidastavat sokerin imeytymistä ja ovat hyväksi suolistobakteereille) ja vitamiinit. Teollisesti pelkän sokerin eristäminen omenasta ja sen lisääminen esimerkiksi jogurttiin poistaa kaikki kuidut, jolloin sokeri imeytyy vereen tuotteesta nopeammin ja sokeria on helpompi syödä liikaa. Yhdessä keskikokoisessa appelsiinissa on sokeria noin 10g, reilusti alle puolet vähemmän kuin 2,5dl lasillisessa appelsiinimehua, jossa on sokeria 10g/100ml. Kaksi lasillista mehua on yleensä helpompi juoda kuin syödä 5 appelsiinia. Näin ”lisättyä” sokeria on helpompi saada liikaa. Eli sokereita laskiessa kannattaa miettiä kokonaisuutta, ja minkä ruoan osana ne ovat. Herkuttelu tietenkin erikseen 🙂

mari-johanna25.2.2019 07:27

Luin tämän tarinan jo eilen, nyt luin pirteänä uudelleen!
Tavallaan sitä ihminen kai tiedostaakin syövänsä kaikessa sokeria, mutta ehkä ei sitten kuitenkaan loppupelissä ymmärrä ja ehkä kuten minäkin hyvä uskoinen, haluaa luottaa siihen kun mainostetaan jotakin terveellisempänä….
Ja kilin kontit siis sanon minä! Mitä huijausta! 🙂 Ja ilmeisesti vain sen takia että tulee myyntiä.
Todellakin siis hyvä teksti tämä sinun selvityksesi. Kerrassaan silmiä avaava, ehkä seuraavalla kerralla kaupassa kaikessa kiireessä jos kuitenkin muistaisi pysähtyä lukemaan niitä sisällys luetteloita mitä jugurttissa on.

Ja tähän loppuun vielä pala realismia äidiltä äidille eli kaikille teille joilla jo lapsia on: Minä olen kuullut olevani myös vuosien varrella piukkis ja tyhmä kun on liian tiukat kotiin tulo ajat tai muut saa pelata K-18 mutta meillä ei…. Saatikka että on pidetty se karkin syönti siellä noin kerran viikossa periaatteella. Mutta, olin kerran erään tunnetun lasten psykoloogin luennolla joka helpotuksekseni totesi, että vanhempien tehtävä on tuottaa lapsille pettymyksiä.
Ja miksikö?? Siksi että jos me vanhempina emme opeta lapsillemme pettymyksen sietoa, niin aikuisiksi kasvettuaan heillä on kivinen polku kuljettavanaan.
Siis syödään vaan terveellisemmin ja herkutellaan sitten hyvällä omalla tunnolla kun sen aika on!! 🙂

DRIAN24.2.2019 19:41

Hei!
Todella hyvä teksti ja avasi minulle ainakin tätä sokerin taustaa. Olen itse kaiken makean suurkuluttaja. Ja taidankin nyt hieman olla tarkempi näissä asioissa.
Kiitos selkeästä tekstistä ja taustatutkimuksesta!

Kiira Kuusisto24.2.2019 15:56

Heippa! Nyt tulee ehkä tyhmä kysymys, mutta olen miettinyt tätä aiemminkin. Ainesosaluettelossa mainitaan hiilihydraatit, joista sokereita X-määrä. Tietääkö mistään mikä määrä näistä sokereista on luonnollista sokeria (lähtöisin marjoista tms.) ja mikä on lisättyä?

Sosiaalinen media

Kinuskikissa
Toivepuoti