Pappilan hätävaran ideana on koota jälkiruoka kaapista löytyvistä aineksista, kuten pullanjämistä, kakkupohjasta, hillosta ja kermasta. Arkisen taustansa takia jälkiruoasta tapaa hyvin erilaisia muunnelmia. Arkisesti minä itsekin Pappilan hätävaraan tutustuin; työpaikan ruokalassa. Silloin jälkkäri oli koottu juuri tässä kakussa esiintyvistä elementeistä: kekseistä, kermavaahdosta, marengeista ja puolukoista. Mikään muu muunnelma ei olekaan sille sittemmin vetänyt vertoja.

Kun jälkiruoasta tehdään kakku ja se koristellaan yksinkertaisesti mutta juhlavasti, ei herkkua voi enää kutsua alkuperäisellä nimellä. Olkoon tämä siis Pappilan parempi kakku.

Kakun tarjoiluhetki kannattaa ajoittaa johonkin 12 ja 24 tunnin välille sen valmistamisesta. Tällöin keksit ovat pehmenneet (leikkautumispehmeitä ne ovat kyllä jo hyydytysajan jälkeen), mutta täytteen sisään piilotetut marengit ovat vielä pitäneet muotonsa. Maun puolesta kakku vain paranee jääkaapissa: keksit pehmenevät entisestään ja puolukoiden kirpeys tasoittuu. Marengit voisi myös jättää pois täytteen seasta ja koota vasta ennen tarjoilua keoksi kakun päälle. Näin kakun voisi huoletta tehdä valmiiksi parikin päivää etukäteen.