Löysin mökiltä vanhan keittokirjan vuodelta 1897. Kirjan nimi oli ykskantaan ”Keittokirja” alaotsikkonaan:
”Yksinkertaista ruuanlaittoa
varten kodissa ja koulussa
ynnä lyhyitä ohjeita talouden hoidosta”.
Kirjassa oli riemukseni myös jonkin verran leivontaa. Innostuin! Näitä alan leipoa aina mukavaksi välipalaksi. Ensimmäisenä kokeilin pullarinkilää. Hieman jouduin reseptiä muokkaamaan ainesten ja työvaiheiden osalta, mutta olennaisimmilta osiltaan resepti on suoraan kirjasta – rinkilän pinnan muotoilutekniikkaa myöten.
Paitsi aikamatkailumielessä, myös kirjan selailu kävi viihteestä. Löytyi erikoisia raaka-aineita, kuten vasikanaivomuhennosta (”Ota aivot keitetystä vasikan päästä…”), hauskoja sanavalintoja (”Pane vettä ja suolaa kastrulliin ja vispilöitse se hyvästi.”), huvittavia reseptin nimiä (”Omenaputinkia”) sekä eriskummallisesti nimettyjä lukuja (”Ruumiin tulot ja menot” sisältäen tietoa ravinneaineista ja aineenvaihdunnasta tai ”Raittius ja sen edistäminen” sisältäen erilaisia juomaohjeita).
Joidenkin reseptien yhteydessä oli huomaavaisesti laskettu raaka-aineiden aiheuttamat kustannukset. Tämän nimipäivärinkilän hinnaksi oli saatu 1 markka, 95 penniä.
Vanhan ajan pullakranssi
Taikina:
100 g voita
2 ½ dl maitoa
25 g hiivaa
1 dl sokuria
1 rkl kardemummaa
1 tl suolaa
1 pieni muna
7 ½ dl vehnäjauhoja
Kylvettäväksi rinkilälle:
75 g voita
½ dl fariinisokuria
2 tl vaniljasokuria
15 g (1 rkl) kanelia
1 dl mantelilastuja
Lisäksi:
1 muna
Sulata voi. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja murenna joukkoon hiiva. Sekoita, kunnes hiiva on liuennut maitoon.
Sekoita hiivamaitoon sokuri, kardemumma, suola ja muna. Lisää noin puolet jauhoista ja vatkaa taikinaa hetken aikaa. Sekoita taikinaan vähitellen loput jauhoista kädellä vaivaten. Lisää loppuvaiheessa voisula. Alusta taikinaa, kunnes se on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista ja kädestä. Anna kohota liinalla peitettynä.
Kuin se on hyvästi noussut, ajele se sitte ohueksi, pitkähköksi neliökulmioksi (tarkennus: leveys 80 cm).
Voitele se sulatetulla voilla, kylvä sille sokuria, kanelia ja hienoksi leikeltyä mantelia. Kääri kakku pitkäksi torveksi, pane se rinkiläksi pellille.
Leikkele saksilla lehden muotoisia kielekkeitä ja käännä ne vuorotellen kummallekin puolelle. Anna rinkilän nousta, voitele sitte vispilöidyllä munalla ja kylvä sille hienoksi leikeltyjä manteleita sekä karkeata sokuria.
Paista 200 asteessa 15 – 20 minuuttia.
SUVI:):
Riittäisikö kolme rinkilää? Vaikea sanoa, kun pullafanit ovat monesti arvaamattomia. 😉
Monelle suurinpiirtein 1 rinkilä riittää kahvipöytään? Olisi tarkoituksena tehdä yli 60 henkilölle töihin. 🙂
luppakorva
Nam nam ! Eiköhän ollut hyvää. Tekisi niin mieli maistaa. Tuo reseptin kirjoitus tyyli kyllä hihitytti aikalailla . Kuten esim. kuin se on hyvästi noussut tai kylvä sille sokuria :).
Anne Helena ja Aamuriemu: ihanaa kuulla! Kiitos itsellenne, tällainen palaute piristää aina! 🙂
Anne Helena
Testasin ja tuli uskomattoman hyvää :-). Fariini- ja vaniljasokerit tekivät täytteessä tosi maistuvaa, tein samalla täytteellä myös solmupullia ja vieraat suorastaan söivät ne käsistä.
Aamuriemu
Kokeilin ja uskomattoman kätevästi ja helposti syntyi kaunis leivos :).Kiitos, kun jaoit tämän kivan ja vanhan reseptin. Täällä oppii aina jotain uutta.
Kiitos teille viesteistänne! Mukavaa, että rinkilä herättää leivontahaluja ja -muistoja. Tämä tosiaan on oivallinen lahjapulla. Ja rotinarinkilä – se on perinne, jota sopisi herätellä uudelleen eloon. Vieraillessani Pullamummon luona leivontaopissa keväällä keskustelimme paljon tästä vanhasta tavasta. Palaan aiheeseen vielä uudelleen, kun jatkan Pullamummo-tarinaani (joka jäi ennen kesää harmittavasti kesken).
Teki tänään mahdottomasti mieli pullaa. Ajattelin ensin haken Lidlistämme jossa on uusi paistopiste. Sitten muistin tämän ohjeen johon olin aineet ostanut jo aiemmin ja päätin leipoa. Tosi helppo ja nopea tehdä. Ja ah niin hyvää… Tosin väliin laitoin hieman enenmmän fariinisokeria.
Aamuriemu
Ihastuin kyllä tähän heti, kun näin. Nyt on ollut pientä taukoa leipomisessa. Tilauksessa on toinen pelti uunin kuumuuden vaimentamiseksi ja leivosten pohjien palamisen välttämiseksi, mutta sen saapumiseen menee vielä pari viikkoa(totuttuun tapaan). Voisi harjoitella, niin saa kivan tuliaisen tutuille.
Oi että, tässähän äitini (ja suvun) joka juhlapöydän kuningatar! Tällaista on tehty meillä ”aina”, äitini leipoo usein myös suvun vauvojen synnyttyä ”rotinarinkiläksi”. Äiti tosin taitaa leikata nuo siivut kolmijakoisesti, ”sivulle, keskelle, toiselle sivulle”, ja mantelit laittaa täytteeseen rouheena. Juhlapöydässä tämä on usein ollut tarjoiluvadilla kokonaan, viipaleiksi leikattuna ja keskelle on aseteltu pikkuleipiä. Näin siis myös molempien poikieni ristiäisissä 🙂
Tätä tullaan tekemään meidänkin kyökissä. Mua ihastutti varsinkin tuo ilmaisu, että taikinan päälle kylvetään manteleita ja sokuria 🙂
Kakkuherttuatar
Kuulostaa herkulliselta! Menee täälläkin kokeiluun! Kyllä sai tuo sinun kertomus jälleen hymyn huulille 🙂
Mauskis: oo, sekin kuulostaa tosi kivalta! Perinneleivonta ei varmasti jää tähän rinkilään, sen lupaan. 🙂
Mutteri: lainaus suoraan rinkilän paisto-ohjeesta: Paista uunissa ½-1 tuntia sen mukaan, miten kuuma uuni on. Tuo tunnin paistoaika kuulosti hieman pelottavalta. 🙂
Johny ja mmaarita: kiva kuulla! 🙂
Ihana pullarinkilä tuli! Olen kerran nähnyt samantapaisen reseptin, missä väliin laitettiin appelsiinimarmeladia. Saattaisi toimia sekin, mutta tämä kaneli-ihanuus on kyllä myös mun makuun. Lisää perinneleivontaa, kiitos 😀
Hyvältä maistui. Mukava saada uudenlainen ohje näille pullahiirille. Ainoa mitä jäin kaipaamaan oli ohje : paistetaan hyvällä lämmöllä 🙂 Eikös se ole se perinteinen ohje noissa vanhoissa keittokirjoissa.
Mmmm, otin rinkilän vähän aikaa sitten uunista huumaavan tuoksun kera ja nyt maistelimme sitä kylmän maidon kera. Todella herkullista ja helppo tehdäkin. Tästä tulee meidän vakio pullaa! :V
Kuulosti niin helpolta rinkilältä että ajattelin kokeilla. En ole päässyt ihan vielä leipomaan mutta taikina on jo valmiina nousemassa. Oli jo pelkkä taikina niin hyvän makuista että jos ei ulkomuoto ihan onnistu niin ei haittaa. 😀
Kiitos kommenteista! Amppari: molemmat varmasti onnistuvat. Taikinan pakastamista en ole itse kokeillut, mutta olen kuullut muilta myönteisiä kokemuksia. 🙂
Ompas hauskannäköinen 🙂 Jos tekee hyvissä ajoin ennen juhlia, kannattaako pakastaa valmiina vai ennen paistoa? Näitä voisi leipoa pakkaseen myös vierasvaraksi 🙂
Tuota rinkilää on ihana fiilis leipoa, kun tuntee kuuluvansa monen sukupolven leipojien ketjuun. Sen aion kokea. 🙂
Oi, miten kaunis! 🙂 Itsekseni en ole koskaan pullaa leiponutkaan, Mummin kanssa vaan pienempänä, mutta tämän nähtyäni täytyy varmasti kokeilla!
Hauskaa! Kiitos vanhan kieliasun jakamisesta, ihan parasta! 🙂
Mahtavaa 🙂 On kyllä sellaista pullaa joka ei oo pakkopullaa. Kehtaa viedä tarjolle vaikka minkälaisiin juhliin. Seuraava pullaleipomus on tällä ohjeella!