Yhteisö
Etusivu
Testit
Uutiset
Kirjat
Uusimmat kommentit
Kakkureseptit
Kakun osat
Muut makeat leivonnaiset
Suolaiset leivonnaiset
Muut reseptit
Koristelu
Teemat
Ohjeet ja vinkit
Kinuskikissa

Kinuskikumppani

https://www.kinuskikissa.fi/wp-content/uploads/sini/Luomutuotteet_2_Dansukker_Kinuskikissan_kumppani_desk-1.gifhttps://www.kinuskikissa.fi/wp-content/uploads/sini/Luomutuotteet_2_Dansukker_Kinuskikissan_kumppani_mob-1.gif

Nalamuru

7.12.2014

nalamuru1

Nimimerkki:

nalamuru

Kinuskileipomo:

Kinuskileipomo nalamuru

Kuka olet?

Olen kolmekymppinen leivonnasta innostunut Kinuski. Asun Uudellamaalla perheeni kanssa, johon kuuluu avomieheni ja kolme poikaa (5-, 3- ja 1-vuotiaat). Koulutukseltani olen lähihoitaja ja tällä hetkellä olen kotiäitinä. Lasten kanssa tulee useimmiten leivottua ja he ovat innokkaita apureita, mutta sielu lepää, kun joskus saan ihan oman rauhan leivontaan miehen lähtiessä lapsien kanssa ulos. Nalamuru-nimimerkin taakse kätkeytyy rakas lemmikkini Nala-koira, joka nukkui pois 2 vuotta sitten, mutta elää vahvasti muistoissa.

Koska innostuit leipomisesta ja miten se tapahtui?

Kyllä ne leipomisinnostuksen juuret menevät omaan lapsuuteen, sillä äitini on melkoinen jauhopeukalo ja meillä oli lapsena usein pullaa, sämpylää, lettuja ja muita leivonnaisherkkuja. Syntymäpäiväjuhlissa oli tarjolla montaa sorttia erilaista suolaista ja makeaa leivonnaista ja itse tehtyjä lähes kaikki. Useimmiten äiti leipoi yksin, mutta voi sitä riemua, kun pääsi mukaan letittämään pullapitkoja tai leipomaan pipareita tai haarukkaleipiä ja maistelemaan taikinaa. Leivonnassa tai ruuanlaitossa on aina voinut soittaa äidille ja kysyä neuvoa.

Isommin leivonnasta sanoisin innostuneeni noin viisi vuotta sitten, kun esikoisen syntymän myötä on tarjoutunut tilaisuus tehdä lasten syntymäpäiville enemmän tarjoiltavaa ja kotona on ollut aikaa leipoa. Jo ennen lapsien syntymää olen kuitenkin ollut kiinnostunut ja innostunut leipomisesta ja muistan yksin asuessani tehneeni työpaikalle välillä kahvihuoneeseen leivonnaisia, kun en yksin kotona halunnut kaikkea syödä.

Kuinka usein leivot? Minkälaiset jutut saavat sinut innostumaan?

Leivottua tulee useimmiten silloin, kun siihen on jotain aihetta: juhlapyhä, syntymäpäiväjuhlat, nimipäivät, laskiainen tai vieraita tulossa kylään. Nyt syksyllä ja joulun lähestyessä on tullut leivottua vähintään kerran viikossa jotakin, useimmiten lasten kanssa sadepäivän tekemisenä. Leipoa voisi vaikka kuinka usein, mutta lisäkilojen välttämiseksi ei viitsi liian usein leipoa. 🙂

Leivonnassa uuden kokeileminen saa innostumaan; kun saa jonkin idean, miten voisi jonkin reseptin toteuttaa ja lähtee sitä kokeilemaan, joko hyvällä tai huonolla menestyksellä. Lasten vilpitöntä iloa leipoessa on myös innostavaa katsella. Lasten syntymäpäiville juhlatarjoilujen ideointi saa minut innostumaan jo monta kuukautta ennen juhlia ja isompien poikien kanssa pyrin huomioimaan tarjoiluissa heidän toiveensa teemasta ja mistä leivonnaisista he pitävät. Erityisen innostunut olen kakun koristeiden teosta. Koristeita olen lähinnä tehnyt erilaisista massoista ja niiden luominen on aina yhtä hauskaa.

Suosikkiraaka-aineesi?

Vaikea sanoa vain yhtä raaka-ainetta. Tuorejuusto tai rahka ja suklaa. Niitä tulee käytettyä eniten, sillä tykkään erityisesti juustokakkujen tekemisestä ja mausta. Suklaa toimii myös ihanasti muffinseissa ja pikkuleivissä.

Kerro jokin hyvin mieleen jäänyt leivontamuisto!

Omasta lapsuudesta tulee mieleen useampiakin, mutta kerrottakoon nyt tämä. Olisinkohan ollut noin kymmenen vanha tai hieman vanhempi, kun isoveli opetti minua tekemään banaani-suklaapirtelöä. Äidille soitettiin töihin, saako ottaa vaniljajäätelöä pakkasesta ja tehosekoitin käyttöön. Veljellä oli tarkka resepti paljonko laitetaan jäätelöä, banaania, kaakaojauhetta, sokeria ja maitoa. Ai miten hyvää se sitten oli pillillä ryystettynä ja tarkkaan tehtiin laseihin tasajako, ettei toinen vaan saa enemmän. Pirtelöä tuli tehtyä tuon jälkeen aina välillä veljen kanssa yhdessä.

Paras leivonnainen, jota olet maistanut?

Vaikea sanoa yhtä parasta. Ensimmäisenä mieleen tulee lukion ystävyysvierailu Saksaan, kun pääsin syömään erään berliiniläisen rouvan tekemää saksalaista kuivakakkua. Kakun nimeä en enää muista, mutta se oli todella hyvää. Harmittaa, kun ei silloin tullut pyydettyä kyseisen kakun reseptiä. Lukioaikoina pääsin myös maistamaan Joensuusta kotoisin olevan kämppikseni isoäidin tekemiä riisikukkosia ja ne olivat todella hyviä. Kinuskikissan helpot suosikit -kirjan ohjetta pyörösistä meinaan joskus ajan kanssa kokeilla, josko olisi sama makuelämys. Valkosuklaa-daimjuustokakku on myös herkullista ja sitä on tullut tehtyä useampiin eri juhliin.

Pahin kömmähdyksesi keittiössä?

Onhan noita kömmähdyksiä käynyt vaikka mitä. Juustokakku ei ole hyytynyt kunnolla tai täytekakkupohjan alimman kerroksen olen onnistunut kolmeen osaan leikkaamisvaiheessa hajottamaan paloiksi. Mutakakku on ollut liian kauan uunissa, niin ei ole ollut tarpeeksi mutaista sisältä, pizza tai pikkuleivät unohtuneet uuniin liian pitkäksi aikaa ym. Esikoista odottaessa pidin jotkin kotikutsut, joihin olin tehnyt mansikkakermakakkua – kesä kun oli. Nostin kakun jääkaapista pois ja kakku lipesi kuvusta suoraan lattialle. Kakku oli sen jälkeen tarjoilukelvoton. Silloin harmitti ja itkuhan siinä tuli hormonihöyryissä. Onneksi oli suolaista piirakkaa tarjolla niin saivat vieraat jotakin syödäkseen kahvin kanssa, mutta silloin harmitti.

Mitä haluaisit seuraavaksi oppia?

Minulla on paljonkin vielä opittavaa. On monia leivonnaisia, joita en ole vielä koskaan tehnyt, esimerkiksi marengit, tuulihatut tai pannacotta. Raakaleivonnasta olen jo pidemman aikaa lueskellut ja katsellut ohjeita eri blogeissa. Kesällä hankin myös tehosekoittimen sitä silmällä pitäen, mutta vielä ei ole tullut kokeiltua. Siskon tupareissa pääsin ensimmäisen kerrran maistamaan raakakakkua ja se ainakin maistui hyvältä. Pelkälle omalle perheelle en raakakakkua viitsi alkaa tekemään, mutta seuraaviin juhliin sitä on pakko tehdä. Jouluksi voisi kokeilla raakasuklaakonvehtien tekoa. Suklaakoristeiden tekoa ja erilaista pursotusjälkeä haluan myös oppia tekemään.

Miten haluaisit kehittää Kinuskiyhteisöä? Muita toiveita Kinuskikissalle?

Olen ollut hyvin tyytyväinen Kinuskiyhteisöön. Sivujen ulkonäkö on kaunis ja mainokset eivät hyppää liikaa silmille. 🙂 Oikein tyytyväinen olen blogiin, jatka vain samaan malliin. Leipomoiden puolelle kaipaisin jotain selkeää kategoriaa, mihin voisi laittaa erityisruokavalioon soveltuvat leivonnaiset.

Papanmummi kysyi sinulta: haluaisin tietää, kuinka löysit Kinuskikissan?

Kinuskikissan sivuilla on varmasti tullut käytyä jo vuosia sitten etsimässä reseptejä. Keväällä 2011 olen ainakin tehnyt Kinuskikissan ohjeella tex mex -voileipäkakun. Vuosi sitten löysin Kinuskikissan uudelleen, kun serkkuni kehui sosiaalisessa mediassa Unelmien Talo&Koti -lehden Kinuskikissan joululiitettä, joka tuli omaan kotiin hankittua. Alkuvuodesta perustin oman leipomon ja sen jälkeen on kyllä tullut vierailtua Kinuskikissan sivuilla lähes päivittäin lukemassa kommentteja ja katsomassa blogin ja leipomoiden uusia reseptejä. 🙂

Mitä haluaisit kysyä seuraavalta esittelyssä olevalta Kinuskilta?

Mikä/mitkä ovat suosikkivälineitäsi leivonnassa ja mitä tulee käytettyä eniten?

Jaa meille suosikkireseptisi ja kerro lyhyesti reseptin tarina.

Vaikeita valintoja, mutta tämä resepti kuuluu ehdottomasti suosikkeihini. Lapsena olen syönyt kalavoileipäkakkua äitini tekemänä ja aikuisena valmistanut samalla reseptillä itse tätä suolaista juhlaherkkua. Minun ehdoton suosikki voileipäkakuista. Savustuslaatikossa savustettu lohi ja paljon muuta ei vaadita.

http://www.kinuskikissa.fi/leipomot/nalamuru/lohivoileipakakku/

Kommentit (6)

Aamuriemu18.12.2014 03:42

Terveisiä Nalamurulle ja kaikille muillekin Kinuskeille! On ollut ilo lukea näitä kinuskihaastatteluita ( kaikki on siis luettu, totta kai). Kiitos tästä kertomuksestasi. Tuo kakun pudottaminen kyllä kävi ihan sääliksi ja herätti myötätuntoa, minullekin melkein kävi niin pari kuukautta sitten, mutta ehdin saada kiinni. Jjuustokakku oli onneksi hyvin hyytynyt, pakastimessa kun oli ollut, että ei jäänyt edes jälkiä ilmalennosta… Mukavaa joulun aikaa!

mari-johanna8.12.2014 19:29

Nalamurulle vielä terveisiä että täälläkin tiedetään miltä kakun pudottaminen tuntuu.Olin silloin nuori tyttö ja tein omasta mielestäni hienon kakun.Kakku piti kuljettaa tasan kahden korttelin päähän, oli talviaika mutta minä ilmoitin selviäväni tehtävästä jalkaisin.
Eräässä mutkassa olikin sitten yllättävän liukasta ja niin kakku lensi komeassa kaaressa…. yhä edelleen vuosien jälkeen tuo mutka on nimeltään tiramisu mutka, näin siis sisäpiirin tarinoissa. Tunne on sanoinkuvaamattoman kauhea, mutta nyt tietenkin jo naurattaa… 🙂

nalamuru8.12.2014 08:49

Kiitos soja, mari-johanna ja kinuskikissa kauniista sanoista. Mari-johanna : Suosittelen kyllä kalakakkua lämpimästi meillä tehnyt juhlapöydässä aina hyvin kauppansa.

Kinuskikissa7.12.2014 22:14

Kiitos nalamuru, että lähdit esittelyyn mukaan! Tuo veljen kanssa koettu leivontamuisto oli ihana ja elävästi kerrottu. Voin hyvin eläytyä tunnelmaan. 🙂 Kakun pudottaminen oli varmasti kauhea tilanne. Kauhulla odotan sitä päivää, että sama käy minulle. Olen henkisesti varautunut siihen, että näin käy enemmin tai myöhemmin. Laitoin itselleni muistutuksen erityisruokavalioiden saamisesta leipomoihin, kiitos että otit asian esiin. Lohivoileipäkakku vaikuttaa tosi herkulliselta, voisin itsekin testata seuraaviin juhliin. Kaunis myös tuo ottamasi kuva kakusta!

mari-johanna7.12.2014 17:49

Heippa nalamuru! Olipa mukava lukea ajatuksiasi! Tuota voileipäkakkua on pakko kokeilla seuraavan kerran kun sellaiselle kakulle on tarvetta.Näytti ja kuulosti herkulliselta! Lämmintä joulunalus aikaa sinulle ja koko perheellesi! 🙂

soja7.12.2014 17:05

Hei! Hauska tutustua! näytäthän ihan siskoltani, piti ihan tarkemmin katsoa että onko hän täällä salaa 😉

Sosiaalinen media

Kinuskikissa
Verkkokauppa
Kinuskikissa

Kinuskikumppani

https://www.kinuskikissa.fi/wp-content/uploads/sini/Luomutuotteet_2_Dansukker_Kinuskikissan_kumppani_desk-1.gifhttps://www.kinuskikissa.fi/wp-content/uploads/sini/Luomutuotteet_2_Dansukker_Kinuskikissan_kumppani_mob-1.gif

Nalamuru

7.12.2014

nalamuru1

Nimimerkki:

nalamuru

Kinuskileipomo:

Kinuskileipomo nalamuru

Kuka olet?

Olen kolmekymppinen leivonnasta innostunut Kinuski. Asun Uudellamaalla perheeni kanssa, johon kuuluu avomieheni ja kolme poikaa (5-, 3- ja 1-vuotiaat). Koulutukseltani olen lähihoitaja ja tällä hetkellä olen kotiäitinä. Lasten kanssa tulee useimmiten leivottua ja he ovat innokkaita apureita, mutta sielu lepää, kun joskus saan ihan oman rauhan leivontaan miehen lähtiessä lapsien kanssa ulos. Nalamuru-nimimerkin taakse kätkeytyy rakas lemmikkini Nala-koira, joka nukkui pois 2 vuotta sitten, mutta elää vahvasti muistoissa.

Koska innostuit leipomisesta ja miten se tapahtui?

Kyllä ne leipomisinnostuksen juuret menevät omaan lapsuuteen, sillä äitini on melkoinen jauhopeukalo ja meillä oli lapsena usein pullaa, sämpylää, lettuja ja muita leivonnaisherkkuja. Syntymäpäiväjuhlissa oli tarjolla montaa sorttia erilaista suolaista ja makeaa leivonnaista ja itse tehtyjä lähes kaikki. Useimmiten äiti leipoi yksin, mutta voi sitä riemua, kun pääsi mukaan letittämään pullapitkoja tai leipomaan pipareita tai haarukkaleipiä ja maistelemaan taikinaa. Leivonnassa tai ruuanlaitossa on aina voinut soittaa äidille ja kysyä neuvoa.

Isommin leivonnasta sanoisin innostuneeni noin viisi vuotta sitten, kun esikoisen syntymän myötä on tarjoutunut tilaisuus tehdä lasten syntymäpäiville enemmän tarjoiltavaa ja kotona on ollut aikaa leipoa. Jo ennen lapsien syntymää olen kuitenkin ollut kiinnostunut ja innostunut leipomisesta ja muistan yksin asuessani tehneeni työpaikalle välillä kahvihuoneeseen leivonnaisia, kun en yksin kotona halunnut kaikkea syödä.

Kuinka usein leivot? Minkälaiset jutut saavat sinut innostumaan?

Leivottua tulee useimmiten silloin, kun siihen on jotain aihetta: juhlapyhä, syntymäpäiväjuhlat, nimipäivät, laskiainen tai vieraita tulossa kylään. Nyt syksyllä ja joulun lähestyessä on tullut leivottua vähintään kerran viikossa jotakin, useimmiten lasten kanssa sadepäivän tekemisenä. Leipoa voisi vaikka kuinka usein, mutta lisäkilojen välttämiseksi ei viitsi liian usein leipoa. 🙂

Leivonnassa uuden kokeileminen saa innostumaan; kun saa jonkin idean, miten voisi jonkin reseptin toteuttaa ja lähtee sitä kokeilemaan, joko hyvällä tai huonolla menestyksellä. Lasten vilpitöntä iloa leipoessa on myös innostavaa katsella. Lasten syntymäpäiville juhlatarjoilujen ideointi saa minut innostumaan jo monta kuukautta ennen juhlia ja isompien poikien kanssa pyrin huomioimaan tarjoiluissa heidän toiveensa teemasta ja mistä leivonnaisista he pitävät. Erityisen innostunut olen kakun koristeiden teosta. Koristeita olen lähinnä tehnyt erilaisista massoista ja niiden luominen on aina yhtä hauskaa.

Suosikkiraaka-aineesi?

Vaikea sanoa vain yhtä raaka-ainetta. Tuorejuusto tai rahka ja suklaa. Niitä tulee käytettyä eniten, sillä tykkään erityisesti juustokakkujen tekemisestä ja mausta. Suklaa toimii myös ihanasti muffinseissa ja pikkuleivissä.

Kerro jokin hyvin mieleen jäänyt leivontamuisto!

Omasta lapsuudesta tulee mieleen useampiakin, mutta kerrottakoon nyt tämä. Olisinkohan ollut noin kymmenen vanha tai hieman vanhempi, kun isoveli opetti minua tekemään banaani-suklaapirtelöä. Äidille soitettiin töihin, saako ottaa vaniljajäätelöä pakkasesta ja tehosekoitin käyttöön. Veljellä oli tarkka resepti paljonko laitetaan jäätelöä, banaania, kaakaojauhetta, sokeria ja maitoa. Ai miten hyvää se sitten oli pillillä ryystettynä ja tarkkaan tehtiin laseihin tasajako, ettei toinen vaan saa enemmän. Pirtelöä tuli tehtyä tuon jälkeen aina välillä veljen kanssa yhdessä.

Paras leivonnainen, jota olet maistanut?

Vaikea sanoa yhtä parasta. Ensimmäisenä mieleen tulee lukion ystävyysvierailu Saksaan, kun pääsin syömään erään berliiniläisen rouvan tekemää saksalaista kuivakakkua. Kakun nimeä en enää muista, mutta se oli todella hyvää. Harmittaa, kun ei silloin tullut pyydettyä kyseisen kakun reseptiä. Lukioaikoina pääsin myös maistamaan Joensuusta kotoisin olevan kämppikseni isoäidin tekemiä riisikukkosia ja ne olivat todella hyviä. Kinuskikissan helpot suosikit -kirjan ohjetta pyörösistä meinaan joskus ajan kanssa kokeilla, josko olisi sama makuelämys. Valkosuklaa-daimjuustokakku on myös herkullista ja sitä on tullut tehtyä useampiin eri juhliin.

Pahin kömmähdyksesi keittiössä?

Onhan noita kömmähdyksiä käynyt vaikka mitä. Juustokakku ei ole hyytynyt kunnolla tai täytekakkupohjan alimman kerroksen olen onnistunut kolmeen osaan leikkaamisvaiheessa hajottamaan paloiksi. Mutakakku on ollut liian kauan uunissa, niin ei ole ollut tarpeeksi mutaista sisältä, pizza tai pikkuleivät unohtuneet uuniin liian pitkäksi aikaa ym. Esikoista odottaessa pidin jotkin kotikutsut, joihin olin tehnyt mansikkakermakakkua – kesä kun oli. Nostin kakun jääkaapista pois ja kakku lipesi kuvusta suoraan lattialle. Kakku oli sen jälkeen tarjoilukelvoton. Silloin harmitti ja itkuhan siinä tuli hormonihöyryissä. Onneksi oli suolaista piirakkaa tarjolla niin saivat vieraat jotakin syödäkseen kahvin kanssa, mutta silloin harmitti.

Mitä haluaisit seuraavaksi oppia?

Minulla on paljonkin vielä opittavaa. On monia leivonnaisia, joita en ole vielä koskaan tehnyt, esimerkiksi marengit, tuulihatut tai pannacotta. Raakaleivonnasta olen jo pidemman aikaa lueskellut ja katsellut ohjeita eri blogeissa. Kesällä hankin myös tehosekoittimen sitä silmällä pitäen, mutta vielä ei ole tullut kokeiltua. Siskon tupareissa pääsin ensimmäisen kerrran maistamaan raakakakkua ja se ainakin maistui hyvältä. Pelkälle omalle perheelle en raakakakkua viitsi alkaa tekemään, mutta seuraaviin juhliin sitä on pakko tehdä. Jouluksi voisi kokeilla raakasuklaakonvehtien tekoa. Suklaakoristeiden tekoa ja erilaista pursotusjälkeä haluan myös oppia tekemään.

Miten haluaisit kehittää Kinuskiyhteisöä? Muita toiveita Kinuskikissalle?

Olen ollut hyvin tyytyväinen Kinuskiyhteisöön. Sivujen ulkonäkö on kaunis ja mainokset eivät hyppää liikaa silmille. 🙂 Oikein tyytyväinen olen blogiin, jatka vain samaan malliin. Leipomoiden puolelle kaipaisin jotain selkeää kategoriaa, mihin voisi laittaa erityisruokavalioon soveltuvat leivonnaiset.

Papanmummi kysyi sinulta: haluaisin tietää, kuinka löysit Kinuskikissan?

Kinuskikissan sivuilla on varmasti tullut käytyä jo vuosia sitten etsimässä reseptejä. Keväällä 2011 olen ainakin tehnyt Kinuskikissan ohjeella tex mex -voileipäkakun. Vuosi sitten löysin Kinuskikissan uudelleen, kun serkkuni kehui sosiaalisessa mediassa Unelmien Talo&Koti -lehden Kinuskikissan joululiitettä, joka tuli omaan kotiin hankittua. Alkuvuodesta perustin oman leipomon ja sen jälkeen on kyllä tullut vierailtua Kinuskikissan sivuilla lähes päivittäin lukemassa kommentteja ja katsomassa blogin ja leipomoiden uusia reseptejä. 🙂

Mitä haluaisit kysyä seuraavalta esittelyssä olevalta Kinuskilta?

Mikä/mitkä ovat suosikkivälineitäsi leivonnassa ja mitä tulee käytettyä eniten?

Jaa meille suosikkireseptisi ja kerro lyhyesti reseptin tarina.

Vaikeita valintoja, mutta tämä resepti kuuluu ehdottomasti suosikkeihini. Lapsena olen syönyt kalavoileipäkakkua äitini tekemänä ja aikuisena valmistanut samalla reseptillä itse tätä suolaista juhlaherkkua. Minun ehdoton suosikki voileipäkakuista. Savustuslaatikossa savustettu lohi ja paljon muuta ei vaadita.

http://www.kinuskikissa.fi/leipomot/nalamuru/lohivoileipakakku/

Kommentit (6)

Aamuriemu18.12.2014 03:42

Terveisiä Nalamurulle ja kaikille muillekin Kinuskeille! On ollut ilo lukea näitä kinuskihaastatteluita ( kaikki on siis luettu, totta kai). Kiitos tästä kertomuksestasi. Tuo kakun pudottaminen kyllä kävi ihan sääliksi ja herätti myötätuntoa, minullekin melkein kävi niin pari kuukautta sitten, mutta ehdin saada kiinni. Jjuustokakku oli onneksi hyvin hyytynyt, pakastimessa kun oli ollut, että ei jäänyt edes jälkiä ilmalennosta… Mukavaa joulun aikaa!

mari-johanna8.12.2014 19:29

Nalamurulle vielä terveisiä että täälläkin tiedetään miltä kakun pudottaminen tuntuu.Olin silloin nuori tyttö ja tein omasta mielestäni hienon kakun.Kakku piti kuljettaa tasan kahden korttelin päähän, oli talviaika mutta minä ilmoitin selviäväni tehtävästä jalkaisin.
Eräässä mutkassa olikin sitten yllättävän liukasta ja niin kakku lensi komeassa kaaressa…. yhä edelleen vuosien jälkeen tuo mutka on nimeltään tiramisu mutka, näin siis sisäpiirin tarinoissa. Tunne on sanoinkuvaamattoman kauhea, mutta nyt tietenkin jo naurattaa… 🙂

nalamuru8.12.2014 08:49

Kiitos soja, mari-johanna ja kinuskikissa kauniista sanoista. Mari-johanna : Suosittelen kyllä kalakakkua lämpimästi meillä tehnyt juhlapöydässä aina hyvin kauppansa.

Kinuskikissa7.12.2014 22:14

Kiitos nalamuru, että lähdit esittelyyn mukaan! Tuo veljen kanssa koettu leivontamuisto oli ihana ja elävästi kerrottu. Voin hyvin eläytyä tunnelmaan. 🙂 Kakun pudottaminen oli varmasti kauhea tilanne. Kauhulla odotan sitä päivää, että sama käy minulle. Olen henkisesti varautunut siihen, että näin käy enemmin tai myöhemmin. Laitoin itselleni muistutuksen erityisruokavalioiden saamisesta leipomoihin, kiitos että otit asian esiin. Lohivoileipäkakku vaikuttaa tosi herkulliselta, voisin itsekin testata seuraaviin juhliin. Kaunis myös tuo ottamasi kuva kakusta!

mari-johanna7.12.2014 17:49

Heippa nalamuru! Olipa mukava lukea ajatuksiasi! Tuota voileipäkakkua on pakko kokeilla seuraavan kerran kun sellaiselle kakulle on tarvetta.Näytti ja kuulosti herkulliselta! Lämmintä joulunalus aikaa sinulle ja koko perheellesi! 🙂

soja7.12.2014 17:05

Hei! Hauska tutustua! näytäthän ihan siskoltani, piti ihan tarkemmin katsoa että onko hän täällä salaa 😉

Sosiaalinen media

Kinuskikissa
Verkkokauppa