Myyjäisten ikuinen vetonaula ja lasten kestosuosikki on tietenkin mokkapalat. Omat makumuistot ovat tärkeä tekijä mokkapalareseptin valinnassa. Minullakin reseptin tausta johtaa lapsuuden leivontahetkiin isosiskon kanssa. Niinpä tällä reseptillä leivotut mokkapalat tuntuvat yhä ainoalta oikealta vaihtoehdolta.
Vinkki: Valmista kuorrutetta hieman isompi annos, jos haluat tehdä siitä pursotettavia ruusukkeita. Erota valmiista kuorrutteesta pieni määrä erilliseen astiaan ja anna jähmettyä jääkaapissa. Vatkaa kylmä kuorrute kuohkeaksi. Pursota leivosten päälle tähtityllalla ruusukkeita. Viimeistele koristelu sokerihelmillä.
25-30 kappaletta
Pohja:
200 g voita tai margariinia
1 ½ dl sokeria
3 munaa
4 dl vehnäjauhoja
4 rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 ½ dl maitoa
Kuorrutus:
100 g voita tai margariinia
6 dl tomusokeria
¾ dl kahvia
½ dl kaakaojauhetta
Pinnalle:
nonparelleja tai strösseliä
Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Sekoita joukkoon munat yksitellen vatkaten. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää jauhoseos taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Levitä taikina pellille leivinpaperin päälle noin 1 cm:n paksuiseksi levyksi. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla 10-13 minuuttia.
Mittaa kaikki kuorruteainekset kattilaan ja kuumenna liedellä sekoitellen, kunnes seos on tasaista. Älä anna voin kiehahtaa, sillä vaikeuttaa kuorrutteen jähmettymistä. Jäähdytä kuorrutetta kylmässä vesihauteessa välillä sekoitellen, kunnes se paksuuntuu.
Kaada kuorrute sitten pohjan päälle ja tasoita lastalla. Ripottele nopeasti päälle nonparelleja tai strösseliä. Anna jähmettyä jääkaapissa ja leikkaa paloiksi.
Kinuskikissa
Instagram
Twitter
YouTube
Pinterest
SnapChat (kinuskikissafi)
Maarit: voit hyvinkin olla oikeassa! 🙂 Leipomisessa on niin monta muuttujaa lähtien raaka-aineista olosuhteisiin (esim. uuni, ainesten lämpötila ja sekoitustapa), että yksittäistä tekijää on välillä hankalaa tietää. Varsinkaan näin etäältä neuvoen. 🙂
mä olen huomannu että myös käytetyillä jauhoilla on iso merkitys kakkujen onnistumiseen..halppisjauhot on ollu pettymys mulle..nuorena leivoin usein mokkapaloja ja onnistuin ,,mutta nyt on ollu ongelmia kohoamisessa..kääretortutkin tuli tosi muhkeita ku olin nuori,,,ei tuu enää..
Tiina: hm, jäin miettimään, että onko lopulta kyse varsinaisesta epäonnistumisesta. Mokkapalojen osalta löytyy varmasti erilaisia koulukuntia ja minä edustan sitä joukkoa, joka tykkää ohuehkosta pohjasta. Eli: saattaapi olla, että sait juuri oikeanlaisen pohjan aikaiseksi! 🙂
Mulla sama ongelma kuin parilla muulla jo aiemmin. Voi ja sokeri vatkattu kunnolla vaahdoksi, munat lisätty yksitellen hyvin vatkaten, paistettu taatusti kunnolla… vaan ei noussut juuri ollenkaan ☹
Virpi: en usko, että sekoituskulhon materiaalilla oli merkitystä. Pitäydyn samassa teoriassa, jonka Atsiillekin esitin eli pohja ei ollut kypsynyt.
Äh, minulle kävi samoin kuin Atsiille eli pohja ei kohonnut uunissa juuri lainkaan ja jäi ihan litteäksi vaikka mielestäni vaahdotin voin ja sokerin huolella, samoin lisäsin munat yksitellen jokaisen huolellisesti vatkaten. Mietin itsekseni, että voiko vaikuttaa se, että minulla oli käytössä metallinen leivontakulho.
maris
Jonathan: eiköhän onnistu vuokaankin. Vuokien muunnostaulukoista on varmasti sinulle tässä pohdinnassa hyötyä: http://www.kinuskikissa.fi/vuokien-muunnostaulukot/. Tuolta sivulta löytyy tietoa, miten reseptejä voi muokata erilaisiin vuokiin sopiviksi. Jos kysyttävää herää, palaa rohkeasti asiaan. 🙂
Kinuskikissan viimeisimmästä kirjasta (Kinuskikissan taikoo klassikot uuteen muotoon) löytyy muuten mokkapalakakkuun reseptikin ja täältä sivustollakin on vähän samantyylinen kakku. Laitan kyseiseen kakkuun linkin, jos sinua sattuu vaikka kiinnostamaan: http://www.kinuskikissa.fi/vapun-serpentiinikakku/?hakusivu=1.
Heips! Onnistuisiko tämä 15 tai 20cm reunavuokaan tai miten muunnan ohjetta sopivaksi? Poika toivoo mokkapala kakun synttäreilleen niin haluisin vähän korkeamman kakun tästä.
maris: Tuttua! 🙂
maris
Kinuskiemo: täytyy myöntää, että itsekin on tullut enemmän harrastettua tuota pellin pienentämistä taikinan suurentamisen sijaan. 😊 Varsinkin itselle uuden reseptin kanssa se on nopea ja näppärä reagointitapa, jos huomaa ettei taikinaa ihan koko pellille riitäkään. Olen usein repäissyt foliota suikaleen ja muotoillut siitä leivinpaperin kanssa seinämän. Ja toisaalta paksumpien taikinoiden kanssa ei ole oikeastaan laitoja tueksi tarvinnut edes viritellä. 😊
Ohjeessa ei käytetyn pellin kokoa tosiaan mainita. Uunista johtuen pellit ovat eri kokoisia. Mitaksi on annettu taikinan paksuus, 1 cm. Itse tapaan vastaavissa tapauksissa, ja niitä tulee silloin tällöin, ”pienentää peltiä” leivinpaperilla. Kun repäisee leivinpaperista vähän reilumman pituisen palan, niin siitä pystyy tarvittavassa kohdassa taittelemaan stoppaavan seinämän. Nuppineuloja kiinnityksessä, jos taitos ei meinaa asettua. – Konstit on monet! 😉
maris
Atsii, Kinuskikissa ja Kinuskiemo: tuli tässä itselle vielä mieleen, että jos pohja jää toivottua matalammaksi, niin syy voi olla myös käytetyn pellin suurempi pinta-ala. Itse joudun toisinaan suurentamaan taikinoita hieman, jotta saan ne riittämään koko pellille ja pohjiin korkeutta. 😊
Atsii: onko mahdollista, että pohja ei paistunut ihan kunnolla kypsäksi? Meillä lasten kerran leipoessa kävi näin ja silloin pohjasta tosiaan tuli lituska.
Atsii: Tosi harmillista. 🙁 Kuvauksestasi päättelen, että pohjataikinaan ei tullut oikeaa rakennetta. Voin ja sokerin vakaaminen vaahdoksi ei ehkä ollut riittävää. Myös munat vatkataan joukkoon yksi kerrallaan. Seuraava sitten, kun edellinen on kadonnut vaahtoseokseen. Jos taikina jää pliisuksi, niin pohjakin jää uunissa ”lituskaksi”. Kiinnitä tähän seuraavalla kerralla huomiota, niin tuloksena on paksuja paloja. Peukkuja ensi kertaan! 🙂
Jäi ihan lituskaksi, eikä tullut mukavia paksuja paloja? Tein kuten ohjeessa sanottiin, eli levitin ohuen kerroksen pellille.
Oi kiitos Tiina, kiva kuulla! 😊
Tiina H
Ihan täydellinen resepti tälle. Kaikenlaisia on vuosien saatossa kokeiltu, mutta tää toimi 🙂
Tuude: juu, vehnäjauhoillakin pohja on tiiviimpi kuin monet muut mokkapalaohjeet, ihan tarkoituksellisesti näin. Mutta ihan mahtavaa palautetta koemaistajalta ja hienoa, että gluteeniton versio meni täydestä!
ps. Reunat on parhaita! 🙂
Tein näitä tänään korvaamalla vehnäjauhot Semperin Fin Mixillä (gluteeniton jahoseos) ja maidon mantelimaidolla, tuli ihan loistavia, eikä koemaistaja tiennyt syövänsä maidotonta ja gluteenitonta versiota. 🙂 Margariinina käytin sunnuntain maidotonta leivontamargariinia. Koemaistaja tosin totesi, kun kuuli, ettei tämä ollutkaan tavallinen vesrio, että taikina on tiiviimpää kuin mihin hän on tottunut, mutta arvelen tämän johtuvan siitä, että kaikki muut mokkapalaohjeet ovat muna-sokerivaahto pohjaisia. Ihanan pehmeää oli kyllä tämänkin ohjeen mokkapalat. Söin jo kaikki ylijääneet reunat. 😀
mari-johanna
Tiina Mattson: Pystyy hyvin! Vaihda margariini maidottomaan sunnuntai merkkiseen leivonta margariiniin ja korvaa tavallinen maito esim. Kauramaidolla tai manteli maidolla. 🙂
Pystyisiköhän ohjetta muokkaamaan niin, että siitä saisi maidottoman? Pitäisi keksiä maidotonta tarjottavaa lastenkutsuille 😉
sojan kotikeittiö
joo, onnistuu, teen itse usein mokkapaloja varastoon pakkaseen, ne eivät kyllä ole moksiskaan pakastuksesta, kun vaan varoo kuorrutteen kanssa. Laitan itse väliin paperin ja pakastan kerros kerrallaan.
maris
Kiiva: Minulla on mokkapalojen pakastamisesta omakohtaista kokemusta: hyvin onnistuu. Eli juuri niin kuin mari-johanna arvelikin. 🙂
mari-johanna
Kiiva: Meillä ei mokkapalat koskaan ole pakkaseen asti ehtineet 🙂 mutta uskoisin että kyllä voit pakastaa. Mielestäni tässä taikinassa ei ole mitään sellaista mikä pakkasta ei kestäisi! 🙂
Kärsivätkö mokkapalat pakastuksesta? Haluaisin tehdä näitä lapsen synttäreille, ja auttaisi jos ne voisi leipoa etukäteen 🙂
Kiitos kommenteista Aamuriemu ja pellavapaita. Mokkapalat tahtovat olla sellainen leivonnainen, josta löytyy monia oikeita ohjeita. Mukavaa kuulla, että tämäkin ohje on saavuttanut suosiota. 🙂
Aamuriemu
Mokkapalabuumi meneillään! Meilläkin leivoin näitä eilen ja tällä reseptillä. Ennen käytin toista reseptiä, mutta kun se oli kerran hukassa, päädyin Kinuskikissan reseptiin. Ja tällä on menty jo monta vuotta. Aina hyvällä lopputuloksella!
Ah, eli leipojat ovat kiehautelleet ihan ohjeistetusti 🙂 Minäkin tein näitä tänään, ja kyllä ovat ihanan suussa sulavia leivoksia. Kuorrutetta oli pakko maistaa yhä uudestaan jäähdyttämisen aikana, ja kuinka ihanaa olikaan nuolijalla kaapia sitä suuhun kattilan pohjalta ja reunoilta 🙂 Njam :)Ja vielä oikean voin käyttämisestä tällaisessa kuorrutteessa: oivalsin nyt vasta syvästi itsekin sen, että voihan tietysti kovettuu ja kovettaa kuorrutteen kivasti. Margariini ei koskaan kovetu yhtä napakaksi – ja kuorrutuksen napakkuus on leivosta syödessä valttia 🙂
pellavapaita: ensinnäkin hauska kuulla tuosta sunnuntaileivos-nimityksestä! Enpä ollut kuullut, mutta kiva nimi joka tapauksessa! Luit huolellisesti läpi kommentteja, kiva. 🙂 Sen verran on puolustettava kommenttien kirjoittajia, että olen tässä välissä tarkentanut ohjetta. Itse olen siis iät ja ajat leiponut mokkapaloja tällä samalla ohjeella, mutta jossain vaiheessa alkoi tulla näitä kommentteja, joissa valiteltiin, ettei kuorrute ollut jähmettynyt. Siinä kun laskettiin yhteen 1 + 1, niin selvisi syyksi voin kiehauttaminen. Ehkä olin hyvällä tuurilla aina onnistunut. Sen jälkeen olen kuuliaisesti laittanut kaikkiin samantapaisiin ohjeisiin varoituksen, että voi vain sulatetaan, ei kiehauteta. 🙂
En ole vielä kokeillut tätä mokkapala-ohjetta. Oma vanha reseptini on semmoinen muna-sokerivaahdolla alkava taikina jne. Meillä kutsuttiin niitä sunnuntaileivoksiksi, ja vasta myöhäisessä keski-iässä sain tietää niiden olevan mokkapaloja ”virallisesti”. Luin tätä ketjua nähdäkseni, millaisia kokemuksia leipureilla on tästä Kinuskikissan ohjeesta. Hyviä kokemuksia ja ilman muuta näitä paakaroitten lähipäivinä. Kirjoitan vain ihan lystikseni sen havainnon, että kun ohje sanoo, että ”älä anna voin kiehahtaa”, niin kovin moni leipuri kertoo tervehdyksessään, miten hän ”kiehautti” tai miten ”tässä ohjeessa kiehautetaan voi” 🙂 En tiedä, ovatko oikeasti kiehauttaneet, mutta huvittavalta vaikutti, kun monta kertaa törmäsin tuohon sanaan / tekemiseen, jota Kinuskikissan ohje nimenomaisesti neuvoo olemaan tekemättä 🙂 Joten minen ainakaan kiehauta voita, kun näitä rupian tekemään 🙂
HeidiA-: pistäpä galleriaan kuvaa, jos satuit ikuistamaan koiramaiset mokkapalasi. 🙂
HeidiA-
Huomena lähtee tämä testiin, leivon agilitykisoihin lauantaiksi 🙂 katotaan onnistunko tekemään ”koiramaiset” koristeet 😉
Kiitos Sokerihiirex! Itsekin olen uskollinen tällä luotto-ohjeelle. 🙂 Nutella-versiosi kuulostaa ihanalle. Vähän vastaavaa olen joskus itsekin leiponut. Tässä vinkiksi, jos haluat katsoa tarkemmin:
http://www.kinuskikissa.fi/nougat-palat
Paras Mokkapalaresepti! Jo useat mokkapalat tällä ohjeella tehty ja aina yhtä hyviä. Tänään sipaisin puoli purkkia Nutellaa uunista tulleen pohjan päälle (Nutella sulaa kuuman pohjan päällä ja levittyy näin helposti). Kuorrute onnistui Nutellan päälle tosi hyvin, melko notkeana kaadoin vähän jäähtyneen kakun/Nutellan päälle. Ja loistava mehukas ja suklainen lopputulos tuli!
Kiitos maustemitta! Hyvä huomio, että voilla ja margariinilla on tässä tapauksessa eroa. Se on hyvä pitää mielessä, kun tottumuksesta kirjoittaa reseptiin ”voita tai margariinia”. 🙂
Olen tehnyt tällä ohjeella mokkapaloja valehtelematta ainakin 20 kertaa! Ainut mitä muutan on voi margariinin tilalle kuorrutteeseen. Kuorrutteesta tulee margariiniin tehtynä minun makuuni liian liisterimäistä eikä kovetu kunnolla. Palaset tarttuvat toisiinsa kiinni, kun ne laittaa jäähdyttämisen jälkeen rasioissa jääkaappiin. Voihin tehty kuorrute jähmettyy kunnolla eikä kuorrute leviä enää myöhemmin. Kahvin mausta en pidä, joten korvaan kahvin väkevällä kaakaolla 🙂 Loistava resepti joka tapauksessa, paloista tulee ihanan kosteita ja kuohkeita!
Itselläni oli vain desi sokeria joten korvasin loput fariinisokerilla ja hyvää tuli ☺
Vaahtokarkki
Nämä toimii aina:)
Kahvihiiri: jos haluat maitosuklaakuorrutteen, suosittelen Kakunkuorrutteet-kategoriasta löytyvää Suklaakuorrutus-ohjetta. Se käy sekä täytekakkuihin että leivoksiin.
Voiko kuorrutteen tehdä Fazerin sinisestä?
mä leivon tommosia nytte pääsiäiseksi:)
CHOCOLATEINMYHEART:
Mieluummin ehkä pienempiä (esim. 5×5 cm) kuin kovin isoja, ainakin jos muutakin tarjottavaa on pöydässä. Halutessaanhan voi ottaa kaksi palasta. Jos nämä ovat ainut tarjottava, niin ehkä jopa tuo sinun ajattelemasi koko on hyvä. 🙂
Miten isoja paloja kannattaisi leikata? Olisiko esim. 5 x10?
Katrianne, itse tein samalla idealla pojan ristiäisiin vauvan tossun ja tuttipullon muotoisia mokkapaloja! Kokeilin eri tapoja;
-kuorrutetusta ja jähmettyneestä levystä onnistuu kyllä muotilla painaa kuvioita, mutta kuorrute saattaa hieman kärsiä reunoilta.Ja palan pois saaminen muotista onnistuu painelemalla hellästi alakautta.
-valmiista pohjasta voi myös leikata muotilla ennen kuorrutteen laittamista, ja sen jälkeen dipata palat kuorrutteeseen. Sotkuista, eikä välttämättä niin hienon näköisiä 🙂
-Valmiista pohjasta ennen kuorrutusta leikatut palat voi myös päällystää leivosmaisesti niin, että kuorrutetta valuu hieman myös reunoille. Eli kuorrutat jokaisen palan erikseen 🙂 Vaatii hermoja 😉
Muistaakseni laitoin jokaisella tavalla tehtyjä esille, eikä ne näyttänytkään niin kamalilta enää siinä vaiheessa 😀 Toivottavasti kokemuksesta on apua! 🙂
KATRIANNE:
Jos paistetusta ja kuorrutetusta mokkapalalevystä olisi leikattava muotilla autoja, niin Kinuskikissa painelisi palat vasta täysin valmiista levystä, johon kuorrutekin on jähmettynyt. Epäilyttää kuitenkin, miten autot saa kauniisti irrotetuksi niin, että pohja ja kuorrute pysyvät siististi ja selkeästi omina kerroksinaan.
Kinuskikissa tekisi varman päälle normaalit neliöiksi leikatut mokkapalat ja laittaisi kuorrutteen päälle jokaiseen leivokseen koristeeksi kivan värisen auton. Auton voisi tehdä kaulintamassa-/ marsipaanilevystä automuotilla. Tulisi ihan hauskoja autoleivoksia.
Leipomispäivänä ja vielä seuraavana leivokset ovat parhaimmillaan. Jos tarjoilu siirtyy maanantaista perjantaihin, niin kannattaa pakastaa. 🙂