No sitähän minäkin, mari-johanna, olen itselleni yrittänyt tässä tolkuttaa, että tekevälle sattuu, tekevälle sattuu… Vaikka miten minusta kuitenkin tuntuu, että ei kaikille tekeville kyllä satu. 🙂
Mutta tosiaan, kiitos vaan itsellesi mari-johanna, kun aina niin vilpittömästi ja täydellä sydämellä jaksat kannustaa ja neuvoa muita. Arvostan!
Tuosta kuvaamisesta tulikin mieleeni, että minulla on ollut juuri sellainen ”taipumus”, että epäonnistumisen hetkellä ei ole tullut edes mieleen ryhtyä kuvaamaan leipomuksia. Olen sitä joskus sitten harmitellut jälkeen päin ja vannonut parantavani siltä osin tapani. Nyt sitten, kun tuo kakku luiskahti lattialle, niin minulla ensimmäinen ajatus jo sen kakun ilmalennon aikana oli, että missä kamera. Pitää kuvata! Ja sitten tuli vasta se epäusko, järkytys, harmitus ja itku. Eli kuva tuli otettua ennen kuin edes oikein tajusin, että kakku todella on lattialla. 😀

Voi Maris olet IHANA! 🙂 Onneksi sinulla riittää tuota huumoria,ja nyt viittaan alapuolella käytyyn keskusteluun Kinuskiemo kanssa. Eiköhän meille kuule vaikka jokaiselle joskus voisi perustaa oman tahmatassu osaston joten no panic! 🙂
Tekevälle sattuu… Näin olen kuullut sanottavan! Minulla vaikka juuri alta juhannuksen ,poika pyysi kiss kiss torttua omaan synttäri pöytään. No joo,hän sai tortun mutta jostain syystä tällä kertaa kuvio tekniikka ei onnistunut,tassut levisivät ja Kääriminen oli sen lajin katasrofi että torttu repeili. En siitä sitten suutuspäissäni ottanut edes kuvaa. Vaikka torttu oli tosi kamalan näköinen se oli taivaallisen makuinen! 🙂
Mutta mennäkseen näihin pottuleivoksiin niin ei jotain huonoa ettei jotain hyvää! Sait upean maistuvan reseptin leipomoosi ja takuulla ihan ennalta suunittelematta! Vau! Näyttää hyvältä! 🙂
Nyt vaan taas kuule nokka pystyyn ja kohti uusia taistoja! 🙂

Kinuskiemo: Ettet vaan muistelisi sitä omenaraasteella höystettyä kuumamaitokakkua ilman kohotusainetta. 😀 Tosin on kyllä hyvin mahdollista, että senkin jälkeen on muutama pläjäys tullut tuherrettua. Voihan elämä… 😀
Ei tosin tarvitse olla kovinkaan kummoiset ennustajan lahjat etteikö arvaisi minulle sattuvan ja tapahtuvan myös jatkossa. Joten pois turha huoli, näitä kyllä todennäköisesti riittää. Ja jos menee tahmatassu-osasto tukkoon, niin voidaan varmaan perustaa oma osasto niille minun ”taideteoksille”. ;D

Melkein toivoisi, että sinulle ”sattuisi ja tapahtuisi” leivontapuuhissasi useammin, koska saat meidät niin hyvälle tuulelle! (Muistan aiemmin jonkin vastaavan tapauksen.) Sori vaan, mutta se on totta. Osaat kuvailla ja kertoa koko stoorin niin elävästi ja hauskasti, että on ihan pakko alkaa nauraa kihertää.

Tämä mehevän suklaakakkupohjan luiskahtaminen lattialle vasta oikea onnenpotku olikin. Sen ansiosta päädyit kehittelemään Pottuleivosten reseptin. Leivokset eivät voi olla kuin herkullisia. Ja myös näyttävät pirteän kauniilta. Kun me sitten kukin tykönämme näitä leivomme ja maistelemme, niin sinut muistamme, ja tämän sinun tarinasi. Meillä on hauska herkutteluhetki. Kiitos! 🙂
(En silti uskalla sanoa, että näitä lisää! 😉 )