Kinuskileipomo Aamuriemu

Kategoria: Joulu,  Joulumuisto-tempaus,  Pikkuleivät,  Piparkakkutyöt Nähty 5576 kertaa
 
02.01.2015
 
2 kommenttia

LUKIJAN RESEPTIParhaat piparit (munaton)


Lapsuuden joulunajan yksi tärkein muisto oli taisi piparkakkujen leipominen. Joululaulut soimaan, tonttulakki päähän ja punainen pieni jouluessu päälle ja ei kun leipomaan! Taisi tosin olla sellainen mutka matkassa, että niitä jouluessuja oli kaksi, mutta toisessa kultaiset tähdet ja toisessa joulun kellot- ja vain se tähtiessu kelpasi niin minulle kuin veljellenikin, että riitahan siitä aina syntyi juuri ennen leipomista. Mutta senkin yli päästiin, kun toinen sai sitten käyttää äidin esiliinaa.

Koko perhe osallistui jollakin tavalla leipomiseen; äiti teki taikinan, minä ja veljet (myöhemmin oli pikkuvelikin mukana) leivoimme piparit, jotka äiti sitten paistoi. Lopuksi minä ja äiti koristelimme piparit värikkäillä kuorrutuksilla ja karkeilla. Isän tehtävänä oli laittaa musiikit ja kääntää kasettia, ihailla kauniita pipareita sekä ikuistaa filmille tunnelmallisia hetkiä. Niitä sitten myöhemmin saimme katsoa diakuva-esityksinä. Piparien syöminen kuului kaikille :)!

Pienestä pitäen seurasin äidin puuhia tarkkaan, kun hän iltasella valmisti piparkakkutaikinaa. Usein lapsena mietin, että kylläpä äiti on taitava, kun osaa piparkakkutaikinaakin tehdä. Myöhemmin isompana kävin sitten kaverin kanssa väittelyä siitä, että eihän piparkakkutaikinaan munaa eikä kermaa laiteta, meidän taikinaan niitä kun ei tullut, eikä mieleeni juolahtanut, että taikinan voi tehdä toisinkin.

Taikina oli aina tietysti herkullista, joten sen maistelu kuului olennaisesti leipomisen oheiskivaksi. Äiti oli näppärä käsistään ja eräänäkin jouluna meille kohosi oikein piparkakkulinna. Pyöreät tornit syntyivät lasipullojen päällä paistetuista piparkakkutaikinasta. Hienosti koristeltu linna 7-vuotiaan tytön silmissä oli aivan upea ja luokkakaveritkin piti kutsua kylään linnaa katsomaan.

Innokkaasti harjoittelin äidin avulla piparkakkutalojen kokoamista, vaikka haasteellista se olikin. Hauskinta oli mielestäni kattojen koristelu. Kun taitoa oli sitten karttunut, niin suunnittelin ja toteutin kerran piparkakkukylän. Kyllä niitä kattoja oli sitten hauska koristella, taloja kun taisi olla kuusi.

Näissä puuhissa sitä niin jännittävää joulua oli sitten helpompi odottaa.

Yhä tänäkin päivänä piparit täällä valtameren takana valmistuvat seuraavalla reseptillä.

Meillä oli tapana syödä piparkakkutalo sitten joko loppiaisena tai nuuttina. Joskus sai tuoda kaverinkin mukaan auttamaan syömisessä ja mikäs sen hauskempaa!

Joulupiparkakut

5 1/2 dl fariinisokeria
1 1/2 dl siirappia
1 1/2 dl vettä
300 g voita tai margariinia
1 rkl kanelia
1 rkl inkivääriä
1 rkl soodaa
runsaat 1 1/2 l vehnäjauhoja

Paistaminen: 175C 8-10 min.

Kiehauta fariinisokeri, siirappi ja vesi. Lisää voi ja anna sulaa. Jäähdytä seos.

Sekoita joukkoon mausteet, sooda ja suurin osa jauhoista

Peitä taikina lopuilla jauhoilla ja pane kylmään seisomaan, mieluummin seuraavaan päivään asti.

Vaivaa taikina tasaiseksi leivinpöudällä. Kauli se ohueksi levyksi, n 2 mm, ja ota muotilla halutun kokoisia kakkuja.
Paista. Anna kakkujen jäähtyä pellillä.