Blogin lukijoilta tulee aina välillä toiveita poikamaisista kakuista, sillä monet kakuistani ovat hempeitä kukkakakkuja. Onneksi tutulla Lauri-pojalla oli kesän alussa 5-vuotissynttärit ja tuli mahdollisuus tavoitella jotain, mitä pieni poika voisi unelmien kakultaan haluta. Kakun saaja halusi itsekin yllättyä, joten hän ei halunnut kertoa toiveistaan kovin tarkasti. Kakun tuli olla jonkinlainen kone ja ymmärsin, että kovaa vauhtia sen pitäisi kulkea, jopa pystyä lentämään. Minun pään sisällä tämä kääntyi autoksi, jonka sivuilla olevat siivekkeet mahdollistivat lentämisenkin. Totesin, että paljon helpompaa olisi ollut tehdä auto jonkin valmiin mallin mukaan kuin suunnitella sitä aivan itse. Siskon kanssa yhdessä hahmoteltiin auton prototyyppiä, siipien sijaintia jne. Lopputulos oli tällainen – eipähän ainakaan tule vastaan toista samanlaista. 😉
…apua! Löysint ”sut” hetki sitten etsiessäni marenkikakun ohjetta netistä… Ihania kakkuja, oletko sää edes ihminen kun oot noin taitava? Ei ole todellista. Musta tuntu, ku katoin noita täytskäreiden kuvia, että itkettää ku ne oli niin kauniita. Onko niitä kukan voinu edes syödä? Mä varmaan vaan lautanen kädessä huokailisin ja nieleskelisin, enkä pystyis leikkaamaan tuollasia. Ja sitte alkaisin räyhäämään muille, ku joku muu leikkaisi, ja särkisi taideteoksesi… 😀 Oikeasti, nainen, sinä olet Taiteilija isolla T:llä! (Kiitos marenkikakun ohjeesta, teen sitä Tupper-esittelyyn torstai-illaksi!)