Sosekeitot ovat yksi lempiarkiruoistani. Vakiokäytössäni on kaksi reseptiä: vihreä ja oranssi, kuten meillä sanotaan. Näistä erityisesti tämä oranssi on lasten suosiossa. Tämä on varma ja miltei ainoa tapa saada heidätkin syömään juureksia tässä mittakaavassa. Sosekeitto ei koskaan ole täysin samanlainen, mutta pyrin tämän blogireseptin laatimaan siten, että tässä juurekset ovat hyvässä balanssissa. Tätä on sitten helppo improvisoida esimerkiksi kulloinkin jääkaapista löytyvistä aineksista. Aina en laita bataattia, vaan saatan korvata sen vaikka kukkakaalilla tai muilla reseptin juureksilla. Huomioithan, että jos bataattia ja perunaa jättää isossa määrin pois, keiton rakenteesta voi tulla juoksevampaa. Siksi ohjeistankin laittamaan vettä alkuun minimimäärän ja lisäämään myöhemmin tarpeen mukaan.

Koskenlaskijan tilalla voi kokeilla erilaisia tuorejuustoja, joiden makuvalikoima on niin runsas, että jo yksin tällä tavalla syntyy erilaisia keittoja. Esimerkiksi chilin tai piparjuuren mauista saa kivaa vivahdetta. Jos pidät kookoksesta, kookoskermakin on hyvä maun pehmentäjä. Aivan ehdoton lisä keiton päällä on paistetut pepperonikuutiot. Ne saa kaikkein rapsakammiksi pannulla, mutta hyvänä oikotienä on hoitaa homma mikrossa. Tällöin kuutioita kannattaa paistaa vain sen verran kerralla kuin lautasen päälle mahtuu levittämään.