Syysjuhlien tarjoiluihin saa piristävän väriläiskän, kun kantaa pöytään vadillisen kärpässieniä. Myrkyllisestä maineestaan huolimatta nämä sienet ovat syömäkelpoisia. Piparitaikina soveltuu pikkuleiviksi muulloinkin kuin jouluna, mutta tilalle voi vaihtaa myös vaalean piparitaikinan (kardemummapiparit), tavallisen murotaikinan (murotaikinapikkuleivät) tai suklaalla maustetun version (suklaahippukeksit).

Punavalkoinen kärpässieni liittyy myös jouluun; se esiintyy mm. joulukuusen koristeissa ja kuvituksissa. 🍄 Miten siitä on tullut yksi joulun aiheista?

Lyhyt vastaus: kukaan ei tiedä aivan varmasti. Pidempi vastaus: teorioita on monia, tässä muutama:

🍄 Onnen symboli Keski-Euroopassa. Monissa Euroopan maissa kärpässieni on perinteinen hyvän onnen merkki. Siksi sitä on ripustettu jouluna esineisiin ja kuusen oksille tuomaan “Glückiä” tulevalle vuodelle.

🍄 Vanhojen kansanuskomusten peruja. Sieni on liitetty metsän väkeen, satuihin ja taikaan. Joulua kohti kuljettiin vuoden pimeintä aikaa, jolloin pieni ripaus taikauskoa kuului tunnelmaan.

🍄 Shamaaniperinteet. Erään teorian mukaan kärpässientä käytettiin joissain pohjoisissa shamaaniperinteissä, ja sen värikäs ulkonäkö kulkeutui koristeaiheisiin.

🍄 Satujen estetiikkaa. Punavalkoinen kärpässieni on visuaalisesti vastustamaton. Se on kuin suoraan satukirjasta ja ehkä siksi se löysi tiensä myös jouluun.