2.2. vietetään kaksostenpäivää. Tämä innoitti minut laatimaan reseptin kaikille leipoville sisaruksille. Eritoten kaksosten kanssa lasten tasavertainen kohtelu korostuu – välillä jopa huvittaviin mittasuhteisiin saakka. Kun aloitin yhteiset leivontatuokiot kaksosteni kanssa, tulin pian huomaamaan, että työvaiheiden ja mitattavien ainesten tasainen jakautuminen säästää turhalta dramatiikalta. Harva reseptin laatija tulee ajatelleeksi, että yksi – ja vain yksi – kananmuna reseptissä on kaksosten kanssa huono homma. Ratkaisuna oli lappu jääkaapin ovessa, joka kertoi, kenen vuoro on seuraavalla kerralla rikkoa kananmuna. Onneksi kekseliäisyys ja leipureiden iloinen innokkuus pelasti pienet draaman hetket.

No, tällä alustuksella ymmärrätte, miksi tästä reseptistä puuttuu kananmuna. 😉 Tosin sen rikkominen voisikin olla ihan pienille leipureille haasteellista. Taikinan valmistus on yksinkertaista lusikalla sekoittelua. Banaanin soseutuksessa tarvitaan vanhemman apua. Reseptissä on huomioitu, että lapset voivat tehdä kumpikin oman taikinansa tai yhden yhteisen taikinan, jolloin reseptin ainekset on valmiiksi ilmoitettu ”per nenä” (eli lopputuloksena 16 kappaletta joko vaaleita tai tummia keksejä).

Näitä ”terveyskeksejä” voi huolettomasti antaa pikkuväellekin naposteltavaksi ja välipalaksi. Sokerisiin herkkuihin tottumattomalle taaperolle tarjoaisin näitä kahvipöydän herkkuna. Isompien lasten tai aikuisten kohdalla luokittelisin keksit välipalaksi. Perinteisinä pikkuleipinä näitä ei kannata nuorisolle markkinoida. Toki olisi mielenkiintoista kuulla, miten keksit otetaan teillä vastaan. Vastaavia reseptejä löytyy myös apinaevään nimellä, esimerkiksi mariksen leipomosta.