Edelliseen (minullakin omat kokemukset) kommentointiin liittyen:

Kun sitä vain parasta haluaa jälkikasvulleen ja ystävilleen, niin onhan se ihana, että saa leipomalla lahjoitetuksi hyvän mielen ja suun makeaksi. ( Ja samalla hyvän mielen itselle! Ja siinä sivussa itsellekin suun makeaksi! 😂 )

Harrastuksia on monenlaisia. Leivontaharrastus on monessa mielessä yksi parhaista. Ja ”makeimmista”! Voi olla kiitollinen, jos tämä harrastus on puraissut. Ja että itsellä on intoa leipomiseen. Ja myös uuden oppimiseen. Ei tarvitse jämähtää paikolleen. Haasteita riittää uudenlaisten ”taikinatemppujen” omaksumisessa.

Niin, kyseistä kakkua itsekin monet kerrat maisteltuani voin arvata, että kakkusi oli syötävän herkullinen. Ja myös houkuttelee ihanalla raikkaudellaan. 😊

mari-johanna; Kiitos 🙂 Hauskaa, että lopulta joku sanoo ”ääneen” ihmetyksensä viime aikoina leipomieni kakkujen määrästä 🙂 🙂 Tässä voi lukea kuin teatterin käsikirjoituksessa sulkeissa ohje näyttelijöille (nauraa makeasti) 🙂 Minua näet ihan naurattaa 🙂
Usko tai älä, kaksin vaarin kanssa asutaan ja aika paljon herkkuja nautitaan, mutta on lapsia lapsineen, joille pakkaan leipomuksia haettavaksi 🙂 Pakkaaminen matkalle on aina haasteellista; keräänkin rasioita ”kaapit täyteen”, mistä vaari vällein huomauttelee 😉

Voi ihmettä moista! Taas tuli Pellavapaidan leipomosta upea herkullinen kakku ulos!!
Kyllä minä toisinaan ihmettelen ,että kuka teillä nuo kaikki taidokkaat upeat maukkaat herkut syö…. Se on yhtä juhlaa ! Mutta jos on iso rakas perhe ympärillä kuten sinulla taitaa olla, niin silloinhan syöjiäkin riittää .
Leipurin kannalta se on ihanne tila!!