Kinuskiemo: jos ei silmälasien asennonkaan kohentaminen auttanut, niin on varmasti tarpeen piipahtaa vähintäänkin optikolla. Semminkin, kun itselläni on näkö niin pahasti miinuksella, että puolen metrin päästä ilman laseja katsellessa koko pikkuleipäkin häviää näkyvistä. 😀
Toisaalta tätä laadunarviointia saattaa vaikeuttaa myös lasieni naarmuisuus. Joka taas johtuu siitä, että minulla on kummallinen tapa kävellä päin ovenkarmeja ja kaapinovia.
Eli ilmeisesti pikkuleipien ja yleensäkin leivonnaisten ulkonäkö riippuu ihan siitä, minkälaisten lasien läpi niitä katselee. 😉

Juu, vesililja on viralliselta nimeltään tuo oikeanpuolimmaisten muotti. Sen ja tuon pienen tulppaanimuotin ostin, kun olivat niin edullisiakin. 🙂

Huomaan, että silmälääkäriaika minun on varattava. Onkin se ollut jo ajatuksissa, mutta nyt tuli kunnon herätys, kun en selvinnyt näkötestistä. Joskus auttaa, kun muuttaa vähän rillien asentoa nenän päällä, nyt ei sekään näytä tepsivän. En vain löydä kuvasta noita huolimattomuuksia! Nuo hempeästi pilkutetut pikkuleivät ja söpöt tulppaanit, kuten myös nuo keltaiset (ehkäpä) liljat, näyttävät ihan virheettömiltä!
Kun näitä pikkuleipiä maistaa, maistaa pääsiäistä. 🙂

Kiitti mari-johanna!
No, kyllä minäkin seuraavana päivänä jo ajattelin, että ei kai näitä nyt uusiksi kannata rueta enää tekemään. Kaipa joku oli yön aikana käynyt vähän parantelemassa. 😉
Mutta olihan se vähän semmoista sähellystä, kun samalla tein kahvikakkuja ja vähän ruokaakin ja sitten vielä keksin, että tässä samallahan ”pikaisesti” kuorrutan pikkuleivätkin. Hohhoijaa… Pikeerin oikeat koostumukset olivat pahasti hakusessa, eikä kärsivällisyys riittänyt enää niiden kanssa säätämiseen. Kyllä siinä välillä oli jo pääkin kainalossa… 😀

No no no, nyt on taas tämä leipuri turhan vaatimaton! 🙂
Aivan ihanat söpöt ja kertakaikkiaan taidokkaasti koristellut piparit. Kyllä näillä pääsiäisen ajan herkuttelee! 🙂