Oli muutama vuosi taukoa pullan leipomisessa, kun en oikein ole pullansyöjä koskaan ollutkaan, mutta mieheni niitä toivoi, kun tiedustelin, mitä rakkaalleni voisin iloksi leipoa =)? Kinuskikissan ohjeilla kerrankin tajusin, mitä taikoja siinä pullataikinassa on harrastettava ja tuloksena oli pullaa, joka oli parasta, mitä olen ikinä syönyt! Ja siis vielä itsetekemääni - uskomatonta. Herkkuna keskellä iso silmä kanelivoita, nam! Näitä on tehtävä pian uudelleen, koska pakkasestakin ne katosivat tosi nopeasti. Ensi kerralla teen tuplamäärän ja opettelen pyörittämään pullista vähän tasaisempia ja pyöreämpiä, se onkin yks taitolaji näköjään.