Kinuskikissa: Kiitos 🙂
Niin on; oikein tarkastin ohjekuvia sen jälkeen, kun tein näet ”hienosti” tasaisen pinnan yhdesti. Silloin oivalsin, että kuvassa on sormien painaumat näkyvissä, ja ne ovatkin tärkeät tässä 😀

Taas tein pari annosta; kotiin ja viemisiksi.

Tuli mieleeni sanoa, että on tosiaankin hyvä painella taikina sormin siten, että pinta on epätasainen, ”koloinen”. Paiston jälkeen kun ripottelee suklaahippuja ja sormisuolaa, niin hiput menevät kivasti koloihin. Kinuskikissan ohjekuvat antavatkin hyvän viitteen epätasaiseen pintaan toki 🙂
Tein kerran tasaisen pinnan, niin siinähän ei tahtoneet hiput pysyä kovaksi paistuneella pinnalla.

Kinuskikissa: Kiitoksin totean, että viikoittain on tehtävä näitä , ja kyllä: apulainen tykkää reunoista 😀

Nolottaa sanoakin, että todesti ties monesko kerta on tehty ”tikkuja”, kuten yksinkertaisesti meillä kutsutaan näitä herkkuja. Keksirasian kansi aukeaa usein, kun nuoria ja vielä nuorempia piipahtaa 😀
Olenkin ”antanut vapaat kädet”: aina saa näitä(kin) ottaa, jos on 🙂 ja pikkurasiaan tai alumiinifolion mutkaan annan mukaankin.

Minulla on uusi vuoka, jossa olen nyt tehnyt muutaman kerran. Se on 1-2 cm:n erolla ohjeen vuokaan. Pyrin mahdollisimman tasaisesti levittämään taikinan, ettei ajautuisi reunoille paksummasti. Silti levy paistuu uunissa niin, että reunoja kiertää paksumpi reunus. No juu, kyllä apulainen nauttii paksuja reunoja edelleenkin todeten ”kyyyllä mulle kelpaa …” 😀
Ja annan tikuissa olla toisen pään vähän ”kynnyksellinen”. Kai tuo reunojen paksu osuus tulee siksi, että taikina ylipäätään turpoaa ja ajautuu reunoille.
Aion seuraavaksi tehdä pellille, jonka pienennän laittamalla tyhjän peltisen leipävuokan rajoittamaan koon sopivaksi.

Mutta siis lopuksi: nämä ovat tosi ihania, helpot ja kivat tehdä ja kaikkien makuun maidon kanssa ja ilmankin 🙂

Kinuskikissa: Apulainen kiittää innokkaasti 😀😍
Ja juu, näitä nuoret ja lapset kyselevät / tilaavat kemuihinsa 👍😀

Näistä tikuista on tullut meidän ja perhepiirimme extra-herkkua 🙂 Me on tehty apulaisen kanssa näitä ainakin 6-7 kertaa. Maistuvat yhdelle ja toiselle piipahtajalle 😀 ja nyt lähetettiin yhden nuoren miehen synttäreille satsi.
14 minuuttia paistetaan meidän uunissa, se on just jämpti aika. Apulainenkin on jo ihan haka; tietää tarkoin, mitä välineitä tarvitsen ja mitä teen seuraavaksi näitä paakaroidessani 🙂