Jonkin aikaa sitten päätin tehdä tuttavuutta uuden raaka-aineen kanssa – kyse oli chia-siemenistä. Innostuin chiasta, koska näin sen uudenlaisena vaihtoehtona vegaanisen hyydykekakun valmistamisessa. Raakakakut toki ovat vegaanisia, mutta niissä hyydyttäminen perustuu usein melko tuhteihin raaka-aineisiin. Raakakakut hyydytetään kaakaovoilla ja kookosöljyllä, mikä tekee kakuista aikamoisia energiapommeja. Lisäksi raakakakut perustuvat lähes poikkeuksetta manteleiden ja pähkinöiden käyttöön, mikä on ongelmallista pähkinäallergikoille. Raakakakut eivät siis ole kaikkien ulottuvilla.

Luin chian nestettä sitovasta ominaisuudesta ja käytöstä kakkujen hyydyttämisessä. Hienoa – tämä antaisi mahdollisuuden keventää kakun energiapitoisuutta ja täydentää ravintoarvoja uudella tavalla. Pähkinät ja mantelit nähdään usein raakakakkujen pohjassa keksin korvikkeena. Jos niiden käyttö ei ole mahdollista, voi tilalle ottaa auringonkukansiemenet. Tehtävää täydentää kookosjauho, joka sitoo voimakkaasti nestettä.

Pähkinättömän chia-kakun kehittely ei kuitenkaan ollut helppo tehtävä. Tarkoissa laskuissa en pysynyt enää perässä, mutta tuskin liioittelen, jos sanon tämän olleen 10. versio reseptistä. Välillä mietin, olenko ahnehtimassa liian isoa palaa. Siinä sivussa tuli kuitenkin opittua yhtä sun toista. Esimerkiksi se, että mulperinmarjat eivät sovellu kakkupohjaan hienonnettuna. Tuskin tulen koskaan unohtamaan sitä kammottavaa pilaantunutta makua, joka marjoista levisi koko kakkuun jääkaapissa säilyttämisen aikana. Mikä tämän erikoisen reaktion sai aikaan, jäi mysteeriksi. Hetken ehdin syyttää auringonkukansiemeniä, koska testasin niitä samassa kakussa, mutta todellinen syyllinen löytyi myöhemmissä kokeiluissa.

Hain myös pitkään oikeaa tasapainoa chia-siementen määrän kanssa. Lopulta päädyin käyttämään täytteessä jonkin verran kookosöljyä, jotta täyte ei olisi pelkkää chiaa, mutta pysyisi kuitenkin tukevasti kasassa. Myös kookoskerma luullakseni auttaa hieman jähmettymisessä. Ultrakevyttä tämä ei tietenkään edelleenkään ole, mutta perus raakakakkua kevyempää. Resepti antaa myös mahdollisuuden muokkaamiselle: chia-siementen lisääminen vähentäisi entisestään kookosöljyn tarvetta. Kookosöljyn terveellisyydestä esiintyy vastakkaisia näkemyksiä ja ainakin itse kannatan kohtuukäyttöä.

Toinen seikka, johon käytin kokeilukertoja, oli kysymys siitä, kannattaako chia-siemenet hienontaa. Tässä kohtaa päädyin kieltävälle kannalle. Jos siemenet hienonsi muiden ainesten joukossa, ne hävisivät lähes kokonaan kakun rakenteesta, mutta niin hävisi hyytymistekijäkin. Jauhemaisessa olomuodossa chia-siemeniä tarvittaisiin siis huomattavasti isompi määrä. Esimerkiksi tähän kakkuun ei riittänyt 1,5 desilitraa. EU:n saantisuositus chialle on 1 rkl (15 g) per päivä, mikä kannattaa pitää mielessä, jos ihastuu muutoinkin hyödyntämään tätä supersiementä ruokavaliossaan.

Halusin käyttää täytteesssä soijajogurttia, koska pidän sen mausta ja se myös makeuttaa ja keventää täytettä. En tiedä, täyttääkö soijajogurtti valmistusprosessinsa osalta raakaruoan edellytyksiä, mutta sen olemassaolo ei kuitenkaan vähennä muiden aineiden arvoa. Jos on ehdoton raakaravinnon suhteen, jogurtin voi korvata käyttämällä hieman enemmän kookoskermaa ja täydentämällä aineksia vaikka hedelmäsoseella.