Kinuskikissa Blogi  Reseptit VerkkokauppaYhteisöVideot Haku Kirjaudu
Kinuskikissa
 

sokeriruusu

12.10.2016

sokeriruusu

Nimimerkki:

sokeriruusu

Kinuskileipomo:

Kinuskileipomo sokeriruusu

Kuka olet?

Olen 38-vuotias (nykyään heinolalainen) onnellisesti naimisissa oleva nainen, joka rakastaa kokkailua niin miehen kuin ystävienkin seurassa. Meillä on kesäkanoja ja tällöin saa aina tuoretta kananmunaa keväästä pitkälle syksyyn. Sukujuureni on savolais-karjalaisessa, joten juttua riittäisi. 😀 Täällä Hämeessä aika moni on tokaissut ”et taida olla täältä päin”, vaikka asuinkin yli 30 vuotta Lahdessa -heh.

Koska innostuit leipomisesta ja miten se tapahtui?

Täytyy sanoa, että leipomisen innostus on tullut vasta lähimmän viiden vuoden aikana. Ansiotyöt olivat
sairauksien myötä niin voimia vieviä, ettei aikaa eikä voimia enää riitäänyt muuhun. Nyt tällä hetkellä aikaa on enemmän ja ehkäpä tv-ohjelmat, kuten Suomen paras leipomo ja koko Suomi leipoo, antoivat vinkkejä sekä halun kokeilla itsekin enemmän. Tosin haave kondiittoriksi ei taida toteutua näillä vaivoilla ikinä, mutta tehdään se mikä voidaan.

Kuinka usein leivot? Minkälaiset jutut saavat sinut innostumaan?

Leivon oikeastaan vain tarpeeseen, todella harvoin tulee tehtyä vain meille kahdelle. Eli saattaa olla muutamakin viikko väliä ja toisinaan saa tehdä useammankin kakun viikonlopun aikana. Joskus jopa mieheni saattaa ehdottaa teemaa, minkälaista jälkiruokaa tekisimme vieraille (yleensä tilatut kakut ovat toivojan mielenmukaisia). Mutta vuodenajan mukaan elän ja käytän kauden tuotteita, maku sekä värimaailma ohjaavat. Joskus inspiraation antaa jokin upea kahvilan tuote tai uutuustuote kaupassa.

Suosikkiraaka-aineesi?

Ehdottomasti vanilija, se on niin monipuolinen ja paljon mahdollisuuksia antava. Olin tietenkin todella iloinen, kun sain tuliaislahjana Meksikon vierailulta vanilijaa suoraan plantaasilta. Oli niin tuoretta, että piti pakastaa, mutta hyvin saa sieltä käytettyä. Mielenkiintoinen oli myös vanilijan viljely, se että sekään ei ole täysin kypsää vaan kerätään vihreänä kaupallisiin tarkoituksiin. Kypsytetään kuten banaanit matkalla. Mutta tämä saamani vanilija oli kypsytetty puussa loppuun asti ja sen huomaa maussa. Ihmettelinkin kerran, kun ostin jotain reilunkaupan vanilijapulveria ja siinä ei ollut minkäänlaista vanilijan tuoksua edes.
Itse käytän bourbonvanilijaa muuten, koska olen todennut, että siinä on paras tuoksu ja makuominaisuudet.

Suosikkiosa-alueesi leivonnassa?

Suunittelu sekä varsinkin kakkujen koristelut.

Kerro jokin hyvin mieleen jäänyt leivontamuisto!

Muisto äidistäni ja hänen juuristaan palaa syvällä. Hän oli karjalan tyttöjä ja opetti minut tekemään niin sultsinat kuin karjalanpiirakatkin, vaikka reuma olikin runnelllut jo käsiä siinä vaiheessa. Minulla on nyt käytössä itseasiassa hänen äidiltään peritty piirakkapulikka (kaulin). Äitini oli ennen minun lapsuuttani kovakin leipomaan (veljilleni) ja hän kertoi kuinka pojat hakivat aina keksi- ja piparipurkit talvisin tyhjiksi ulkoleikkiensä välissä. Hänestä tuntui, että se oli loputonta taistelua lasten ruokahalua vastaan. 🙂
Äidin reseptit ovat onneksi tallessa hänen kirjoittamassaan vihkossa kera muidenkin ohjeiden 70-90-luvuilta. Niitä on hauska aina selailla.

Paras leivonnainen, jota olet maistanut?

Maukkaita ja upeita leivoksia on niin paljon että, mutta valitsen mokkapalan, joka on ollut suosikkini ihan lapsuudestani saakka. Varsinkin hyvin kahvisena versiona.

Pahin kömmähdyksesi keittiössä?

Ei kömmähdystä vaan kokonainen sarja! Lähiajoilta tulee mieleen eräs katastrofiviikonloppu, kun kolme kakkua piti laittaa maailmalle. Ensimmäisen pohja tippui lattialle. Tosin hyvä puoli oli, että pääsin maistamaan sitä pohjaa, koska muuten se olisi lähtenyt uutukaisena reseptinä vähän sokkona. Joten uutta pohjaa kehiin, mutta siinä meni seuraavan kakun aineet. Tiesi seuraavana päivänä uutta kauppareissua kakun viennin ja toisen kakun teon välissä.
Seuraavan hyydykekakun kohdalla alimmainen kerros ei meinannut millään hyytyä saati olisi kestänyt toista kerrosta päälleensä. Ei kun lappaamaan pois massa irtopohjavuoasta. Sulatin lisää liivatetta, nyt hyytyi, mutta kello oli siinä vaiheesa klo 2 yöllä, kun sain laitettua toisen kerroksen päälle. Siivoukset päälle niin kello veteli jo lähemmäs kolmea yöllä. Aamulla tekemään pursotuksia ja koristeita, mutta kyllä näkyi väsymys harkintataidoissa. Viimoisen kakun kohdalla kaikki muu meni ihan nappiin, mutta voimat operoidussa kädessä olivat viimeisimmillään. Siinä vaiheessa, kun kermaa piti tasoitella lastalla kakun päälle, lasta tippui useasti kädestä ja siinä meni muutama hermo päänupistakin toipumislomalle.

Mitä haluaisit seuraavaksi oppia?

Kermaruusujen teon piikin avulla, välineet on jo hommattu kunhan käsi toipuu ja tulee kohde mihin harjoitella.
Sokeritaide myös kiinostaa, sulalla sokerilla jotain on tullut tehtyäkin, mutta vähissä määrin. Kivipöytä tai taso helpottaisi sitä ja samalla voisi perehtyä enemmän myös suklaan muokkaamiseen.

Jos sinun pitäisi kuvailla leivonnan merkitystä itsellesi yhdellä sanalla, mikä se olisi?

Terapiaa.

Miten haluaisit kehittää Kinuskiyhteisöä? Muita toiveita Kinuskikissalle?

En tiedä kuuluuko tämä enemmän puodin puolelle, mutta Kinuskikissalta toivoisin näitä vanilijamassoja päivittäistavarakauppaan. Onkohan tämä ollut suunnitelmissa?

Tiina kysyi sinulta: Jos et leipoisi, niin mitä tekisit?

Valokuvaisin enemmän.

Mitä haluaisit kysyä seuraavalta esittelyssä olevalta Kinuskilta?

Paras karkki/makeinen jota käytät leivonnassa?

Jaa meille suosikkireseptisi ja kerro lyhyesti reseptin tarina. (Voit halutessasi lisätä reseptin kinuskileipomoosi ja linkittää tähän.)

Mehevät mokkapalat on resepti jonka tähän valitsin, syystä että 25 vuoden jälkeen niitä uskalsin uudestaan kokeilla katastrofaalisen leipomiskokeilun jäljiltä. Nämä ovat vieläpä erittäin makoisat.

Kommentit (8)

Kinuskikissa
27.10.2016 00:36

Hyödyllistä tietoa tuli roppakaupalla! Kiitos siitä! Noita tuoreita kananmunia olen kuullut kehuttavan – on kuulemma omanlaisensa makuelämys ja sen jälkeen paluu kaupan muniin voi olla vaikea. Itselläni ei näin kaupunkilaisena kerrostaloasujana ole oikein saumaa sen parempaan. Luomumunia käytän toki, kuten kaiken muunkin mahdollisen ostan luomuna. Mutta eiköhän tässä vielä jossain vaiheessa päästä ”valaistumaan” niiden tuoreiden munien maistelun osalta. Se on ainakin hyvä tieto, että vaahtoutumiseen ei ole vaikutusta. Se on sitten jostain muusta kiinni, miksi joskus munat heittäytyvät hankaliksi. 🙂

sokeriruusu
26.10.2016 21:57

Hei kinuskikissa: kiva että olet löytänyt leipomostani jotain mielenkiintoista 😊 kannustaa jatkamaan kokeiluja vähän harvemminki köytettyjen raaka-aineiden parissa.

Itseasiassa kuulin itsekin ihan saman kananmunista ja pitkään välttelin käyttämästä leivontaan ihan tuoreita munia. Mutta kerran tuli se päivä että vanhempia oli annettu pois vieraille ja jäljellä oli päivän vanhoja, leipoa piti eikä kerinny kauppaan enää. Ihan hyvin kuohkeentui kun olivat huoneen lämpöisiä. Kysyin kerran myös eräältä kanafarmin hoitajalta et onko väliä kuinka vanhoista leipoo, eikä nähnyt siinä mitään väliä.
Tottahan se on että valkuainen on jotenkin tiiviimpää ihan tuoreissa, mutta eipä näytä vaikuttavan käyttöön juurikaan. Varman päälle jos haluaa niin 2-3 pv vanhoilla hyvä tulee.

Kyllä se totta on että kananmunissa maistuu mitä niille on syötetty ( tehokanaloissa usein on kalanrehua), niin paljon on saanu meijän munat kehuja hyvällä maullaan. Mutta meillä pääsevät ihan vapaalle jalallekin kerran/ kaksi päivässä tonkimaan tunkiota ja syömään ruohoa/nokkosta ym. Kyllä se stressittömyyskin näkyy.
Jännä miten erillainen rakenne on näissä omissa munissa kuin kaupan. Kaupan munat leviää ( varsinki keltuainen) ihan ylt ympäriinsä ja jos on rikkonut useamman ja sekoaa laskuissa voi olla toivotonta nähdä montako kuppiin on rikkonu. Nämä meitin munat pysyy koossa ihan siististi ja pannullakin niitä saa ihan kunnolla haarukalla hajottaa että hajoavat. Todella helppoa on muuten erotella keltuainen valkuaisesta kun ei keltsu ole juokseva 😊
Itselläni on tuntu et ruoalla on merkitys tässäkin.

Kananmunat myös säilyy paljon pitempään mitä rasioiden päiväykset suosittelee, että ihan heti ei pois kannata heitää jos parasta ennen pv on mennyt. Hajusta kyllä erottuu jos on mennyt piloille. 2-3 vk taitaa olla Eviran virallinen suositus mutta säilyy jopa muutaman kuukauden.
Ainainen keskustelunaihe on pitäisikö säilyttää jääkaapissa vai huoneenlämmössä? Virallinen suositus on 15 astetta. Jos jääkaappisi on 5 astetta ja keittiön lämpötila n.20 niin se on lähempänä.
Kesä kuumalla toki se jääkaappi saattaa olla parempi vaihtoehto. Munien viereen tai päälle ei kannata laittaa mitään voimakas tuoksuista, munat ottaa hieman itseensä niitä.
Jos kananmunia säilyttää jääkaapissa, nosta pöydälle lämpiämään vain se määrä mitä tarvitset, munien pinta sekä säilyvyys kärsii hieman siitä että nostelee edes takaisin kuivaan ja kosteaan.

Johan tuli tekstiä aiheesta kananmuna 😆 kot kot

Kinuskikissa
25.10.2016 21:43

Hei ihana sokeriruusu ja kiitos esittäytymisestä! Kiitos myös mahtavista resepteistäsi, joissa käytät rohkeasti erilaisia makuja ja tarkkaa visuaalista silmää. Pihlajanmarjakakku oli henkilökohtainen suosikkini tältä syksyltä. Itseltäni se jäi nyt kokeilematta, mutta palaan siihen varmasti vielä tulevaisuudessa. Kyllä huomaa, että luonto on sinulle tärkeä innoittaja. Luontokuvaaminen onkin kiehtovaa! Ihan eri tavalla tulee tarkkailtua ympäristöä, kun liikkuu kameran kanssa. Ihan tuli itselle sellainen kyty lähteä metsään kamera kourassa. Jos ottaisi tavoitteeksi vaikka yksi luontokuva viikossa? Tai edes pari kuussa. 🙂

Kiitos toiveesta vaniljamassojen suhteen! Vielä en uskalla sanoa siihen juuta enkä jaata, mutta katsellaan, mitä mahdollisuuksia tulevaisuus tuo tullessaan.

Kanoista piti muuten kysyä, että oletko huomannut eroa tuoreiden ja vanhempien munien vaahtoutumisessa? Olen nimittäin joskus kuullut legendan, että tuoreet munat vaahtoutuvat heikommin. On pitänyt tämä ihan myytinmurtajaan ottaa testiin, mutta tuoreita munia ei oikein ole saatavilla (yhtä helposti kuin sinulla). Sen olen kuitenkin huomannut, että joskus kaupan munat vaahtoutuvat tosi huonosti ja pohtinut, voisiko johtua tuosta.

sokeriruusu
25.10.2016 19:06

Kiitoksia kinuskiemo 😊 Välillä ei tiedä et onko perfektionismi hyve vai pahe. Ehkä se on kuitenkin vielä terveen puolella ja kulminoituu lähinnä siihen että haluaa hommansa tehdä hyvin ( ainenkin yrittää), on sitten kyse työstä tai harrastuksesta.Pikku tarkkuus tulee esille varsinkin kakun koristeissa ja siksi olen tykänny ihan ”harjoitellakin” niitä että omat tekniikat löytyisi. Voi kuinka paljon olisi vielä kokeiltavaa 😊 ja opittavaa.
Erään työni puolesta aikoinaan vastasin kalatiskistä marketissa ja silloin jo oli mukava koristella tiski kauniisti ja kalat asetella edustus kuntoon. Silloinen pomo sanoi että olen perfektionisti ( nauroi) ja en ymmärtäny sitä kohteliaisuutena, nyt on toisin 😆

Kanat on tältä erää lähtenyt pois ja uusia odotetaan keväällä, meillä ei lämmintä tilaa talvella pitoon. Mukava niitä on seurailla ja kuviakin on tullut otettua ”muutamia”, nopeita ovat liikkeissään 😊
Kaikilla eri persoonallisuus ja tavat.

Tulikin mieleen, että pitäisi muistaa laittaa vielä kuva syksyisestä väri pläjäyksestä vanilijamassa tempaukseen.
Niin mahtavaa olisi joskus panostaa myös kakkujen/tekeleiden kuvaamiseen, mutta taitaa vaikeutua yhä kun vuodenaika niin pimeää. Usein tulee tehtyä kiireessä että nopeasti vain ottaa kuvan.
Valokuvaaminen on ollut nuoresta asti kiva ja myöskin yhteinen harrastus mieheni kanssa. Järjestelmäkamerakin on,mutta ei usein päädy minun käsiin kun on niin painava. Siinä ehkä seuraava ostos,kevyt kalusto 😊

Kaikille iloa, valoa ja lämpöä syksyyn sekä pitkään talveen.

Kinuskiemo
25.10.2016 14:25

Tervehdys sinulle, sokeriruusu! 🙂 Et ole vielä kovin pitkään ollut mukana, mutta sivustolle saapuessasi et ehtinyt kauaa olla ”uusi ja tuntematon”. Sinut huomattiin heti! Et odotellut ja epäröinyt, uskaltaisiko heittäytyä aktiiviseksi toimijaksi. Käärit heti hihat, laitoit muutaman kuvan galleriaan ja heti kohta perustit oman Kinuskileipomon. Siitä se alkoi. Me Kinuskit olemme nopeasti huomanneet, että olet taitava leipuri ja kokenenut kakuntekijä. Vaikka leivonta alkoi kertomasi mukaan kiinnostaa enemmän vasta aikuisena, valmiudet olivat äidin tuotoksia seuratessa kypsyneet ja odottivat vain oikeaa hetkeä. Leipomosi hyllyt pursuavat toinen toistaan taidokkaampia kakkuja ja muuta suussa sulavaa herkkua.

Sinunlla on tekemiseen oikea asenne. Parhaaseen pyritään, mutta hyväksytään vaatimattomampikin lopputulos. Useinhan perfektionismi näyttäytyy täydellisen ulkonäön tavoittelussa. Maku kuitenkin on tärkein, mikä maistajalle merkitsee.

Vielä tuosta kuvan kesäisestä tunnelmasta. Kiva kuva Kana Kotkottajasta. Oikein värikäs ja komea yksilö. Taitaa mieluusti haluta julkisuuden valokeilaan, kun osasi päättäväisesti ottaa noin valokuvauksellisen asennon ja asettua parhaimpaan kuvakulmaan. ”Tässä on hyvä paikka, olen kuin orrella. Olen valmis, hyvä asento, hyvä ilme. Nappaa kuva!”

Tapaillaan leivonnan merkeissä galleriassa tai leipomossa! Tai vain ajatellaan ja ihmetellään kommentoiden leivontaan liittyen, tai sitä sivuten, tai mikä aihe nyt mieleen juolahtaa. 🙂
Mukavaa syksyn etenemistä sinulle! Kaikkea parasta terveyteen liittyen! Lämpimin ajatuksin positiivista energiaa täältä! 🙂

sokeriruusu
17.10.2016 16:43

Kiitoksia kommenteistanne 😊 Taisi olla 2-3vk keväällä selkäleikkauksen jälkeen kun ensimmäisiä leipomuksia tein jälleen ja mieheni vaan naureskeli että parantumaan päin ilmeisesti olen menossa 😆 tosin hän joutui silloin auttamaan kun kumartelemaan en pystynyt 3 kk mutta se innokkuus paistoi läpi 😊 Toipuminen on pitkä edelleen,mutta paikoilleenkaan ei voi jäädä.
Monet jutut ovat onneksi vain hidasteena…mutta asioita voi tehdä omaan tahtiin yleensä. Kakun koristelutkin voi aloittaa tosi aikaseen niin kerkee kädet huilaamaan välissä.
Paljon olen kerinnyt myös lukemaan eri aiheita koskien ja tutkailemaan uusia tuulia maailmalta. Tosiaan ihan ruoanlaittokin on tavallaan jopa harrastus kun pidämme ystäville pientä kokkikerhoa kaverini kanssa,
muiden tempausten ohella. Ystävät sekä puoliso on tärkeitä tukipilareita.

Maris; siullekin voimia jokaiseen päivään, pidetään mieli korkealla😊

maris
Kinuskileipomo maris
15.10.2016 18:40

Hei sokeriruusu! Vaikka ollaankin viestejä ja kommentteja jo jonkin verran vaihdettu, niin oli ilo saada lukea sinusta ja ajatuksistasi enemmän. Tai oikeastaan juuri siksi. 🙂
Hämmentävän paljon löysin samankaltaisuutta myös itseeni. Paitsi että samaa vuosikertaa ollaan, niin savolaiset juuret löytyvät minultakin. Ja ikävimmistä asioista tosiaan nuo sairastelutkin yhdistävät.
Sinulla vaikuttaa olevan paljon tietämystä niin leivonnasta kuin ruoanlaitostakin. Nyt tässä esittelyssäkin sain mielenkiintoista itselle uutta tietoa vaniljasta.
Sinulla on rohkeutta ja taitoa kokeilla ja yhdistellä erilaisia makuja. Kakkujen täytteetkin tuntuvat aina niiiin houkuttelevilta. Ja kauniit koristeluthan sinulla on aina. 🙂
Toivon, että tulevaisuutesi on terveyden kannalta valoisampi ja saat kädenkin kuntoon, jotta pääset unelmiasi toteuttamaan!

mari-johanna
Kinuskileipomo mari-johanna
13.10.2016 17:35

Kot kot sinne Heinolaan! 🙂 Aivan mielettömän söpö kana sinulla tuossa kuvassa, ihan tulee mieleen laulu Wilhelmiina kanasta! Se on varmasti tosi kätevää kotileipurille että on oma muniva kana ja mikäs sen suloisempaa kuin seurata kanan elämää kesäpäivänä.
Luin sinun kömmähdys viikonlopun tapahtumista hymy suupielessä mutta eikös se yleensä niin mene, että ensin ei tapahdu ihmeitä, ja kun sitten alkaa tapahtumaan niin sitten myös tapahtuu urakalla eikä niistä sattumuksista ole tulla loppua.
Onpa harmillista että sinulla on sellaisia sairauksia jotka joskus hidastavat leipomus intoasi, mutta luulenpa että positiivisen, tarmokkaan ja iloisen elämän asenteesi ( se ainakin välittyy täällä
sivustolla )vuoksi vaivat ovat vain hidaste ei este. 🙂
Sitä paitsi olen kanssasi samaa mieltä, että leipominen on terapiaa ja hyvää vastapainoa kaikelle arjen tohinalle kiireelle ja vastoinkäymisillekin!
Senpä takia toivottelen sinulle mukavia leipomisen täyteisiä ja rentojakin syyspäiviä ja vaihdellaan kuulumisia jatkossakin täällä sivustolla!! 🙂

Kinuskikissan kumppanit

https://www.kinuskikissa.fi/wp-content/uploads/sini/dansukker-logo2.jpghttps://www.kinuskikissa.fi/wp-content/uploads/sini/2023/02/valio-logo.jpghttps://www.kinuskikissa.fi/wp-content/uploads/sini/2023/02/bonne-maman-logo-kopio.jpghttps://www.kinuskikissa.fi/wp-content/uploads/sini/2024/03/heirol-logo.jpg

Sosiaalinen media

Verkkokauppa