Monissa ohjeissa – erityisesti juustokakuissa – täyte hyydytetään liivatteella. Liivatteen käyttö on todella helppoa. Yhden varoituksen kuitenkin annan: käytä liivatelehtiä, ei -jauhetta. Itse en ole jauhetta käyttänyt enää vuosikausiin, mutta jollei tuotekehittely ole mennyt ratkaisevasti parempaan suuntaan, jauhe on harmittavan altista kokkaroitumaan eli täytteeseen jää pieniä liivateklimppejä. Liivatelehdillä tällaista ei tapahtu koskaan.

Ota iso kulho ja täytä se kylmällä vedellä.

Upota liivatelehdet kylmään veteen.

Anna liota n. 5 minuuttia. Ei haittaa, vaikka lehdet likoaisivat pidempäänkin.

Purista lehdistä ylimääräinen vesi pois.

Laita lehdet kiehuvaan nesteeseen (neste vaihtelee reseptin mukaan – se voi olla myös vaikka marjasosetta). Jos nestettä on reseptissä niukasti, liivatelehdet eivät välttämättä sula heti kunnolla. Älä kuitenkaan lisää nestettä, vaan laita kattila takaisin liedelle ja sekoita, kunnes seos on tasainen.

Mikäli kuumaa nestettä on vain muutaman ruokalusikallisen verran, voit sekoittaa sen vatkaimella suoraan täytteeseen ohuena nauhana kaataen. Jos nestettä on paljon ja täytteessä on kermaa, kannattaa jäähdytellä seosta jonkin aikaa ja sekoittaa täytteeseen vasta sitten. Kuuma neste saattaa nimittäin aiheuttaa kerman juoksettumisen.

Jos kyseessä on kiille, se kannattaa jäähdyttää huoneenlämpöiseksi. Lämmin kiille saattaa sulattaa juustokakun pinnasta täytettä ja nostaa sitä kiilteen pintaan. Jos liivateliemi jäähtyy kattilassa vahingossa liikaa eli alkaa jo jähmettyä, voit sulattaa sen liedellä uudelleen.

Liivate alkaa toimia vasta kylmässä. Nosta siis leivonnainen jääkaappiin ja odota hyytymistä ohjeessa mainittu aika, tyypillisesti 2-3 tuntia.

Koska rakastan niin suuresti kinuskia, mielikuvitukseni laukkaa usein erilaisten kinuskia sisältävien leivonnaisohjeiden parissa. Mielessäni on jo pitkään muhinut kinuskikuorrutteen soveltaminen juustokakkuun. Säästelin ideaa kesän parhaaseen marjasesonkiin, sillä mielestäni kinuski pääsee oikeuksiinsa juuri raikkaan täytteen kanssa. Tämä kinuski on tehty kondensoidusta maidosta, jonka olen ostanut valmiiksi keitettynä. Tällaista valmista kinuskia myy ainakin Kalinka-niminen venäläinen ruokakauppa Helsingin Itäkeskuksen kauppakeskuksessa. Kinuskin voi keittää myös itse kondensoidusta maidosta, jota löytyy nykyään hyvin isompien kauppojen ja markettien valikoimista. Keittämistä on opastettu karpalo-toffeekakun yhteydessä. Sopivaksi keittoajaksi arvioisin 2 h.

Olen innostunut viime aikoina kovasti ruokosokerista ja korvannut sillä usein tavallista sokeria miellyttävin lopputuloksin. Pohjaan lisättävä sokeri saattaa tuntua vähäpätöiseltä yksityiskohdalta, mutta tuo tarvittavan ripauksen lisämakeutta ja -makua. Ruokosokerin sijaan voi käyttää myös fariinisokeria.

Tämän kakun tein suorakaiteen malliseen, kooltaan säädettävään reunavuokaan (Confetista). Säädin vuoan pienimpään asentoon (n. 22 x 25 cm), jolloin sen tilavuus oli suunnilleen 1,5-kertainen normaaliin, pyöreään 24 cm vuokaan nähden. Alla kuitenkin ohje normivuokaan mitoitettuna.

Reunavuokaan tehtävä kakku täytetään suoraan tarjoilulautaselle. Mielestäni jo yksin tämä totutusta poikkeava muoto tuo kakkuun näyttävyyttä. Neliövuokaan tehdyn juustokakun voi myös leikata helposti leivoksiksi. Tällöin koristelu kannattaa kuitenkin tehdä vasta leikattuihin paloihin.

Pohja:
180 g digestive-keksejä
75 g margariinia
1 ½ rkl ruokosokeria

Täyte:
6 liivatelehteä
2 ½ dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
200 g sitruunarahkaa
2 tl vaniljasokeria
2 rkl sokeria
3 ½ dl mansikkasosetta (n. 350 g mansikoita)

Kuorrutus:
2 liivatelehteä
400 g kondensoidusta maidosta keitettyä kinuskia
2 rkl kermaa tai maitoa

Vuoraa irtopohjavuoan (24 cm) pohja leivinpaperilla. Sivele reunoille kasviöljyä, jotta kakku irtoaa siistimmin.

Hienonna digestivet tehosekoittimella tai kaulimella. Sulata margariini kattilassa ja lisää keksimurut ja ruokosokeri joukkoon. Painele keksiseos vuoan pohjalle.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota vaniljakastike. Lisää joukkoon sitruunarahka, vaniljasokeri ja sokeri.

Soseuta mansikat. Laita n. 1 dl soseesta kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Purista liivatelehdistä ylimääräinen neste ja lisää kuumaan soseeseen. Voit kiehauttaa uudelleen, jotta liivatteet sulavat soseeseen. Yhdistä liivatesose muun mansikkasoseen kanssa ja sekoita sitten täytevaahtoon.

Kaada täyte vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa n. 3 tuntia.

Laita kuorrutteen liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Tyhjennä kinuskiksi keitetty kondensoitu maitopurkki kattilaan ja lisää joukkoon kerma/maito. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos on tasaista ja kiehahtaa.

Lisää joukkoon liivatteet ja sekoittele, kunnes liivatteet ovat sulaneet. Jäähdytä kinuski kädenlämpöiseksi kylmässä vesihauteessa välillä sekoitellen. Kaada sitten vuokaan täytteen päälle.

Hyydytä jääkaapissa 2 tuntia. Irrota kakku sitten vuoasta. Kakku irrotetaan ensin ohuella lastalla ja avataan vasta sitten vuoan reunus. Reunavuoan kanssa lastana voi käyttää esimerkiksi palettiveistä.

Voit pursottaa kakun pinnalle kuvioita esimerkiksi valkosuklaalla tai Candy meltseillä. Kumpaakin voi värjätä pastaväreillä. Minä värjäsin keltaisista Candy melts -napeista tehtyä “candy-sulaa” vihreäksi sinisellä ja vihreällä pastavärillä. Pursottamiseen käytin pyöreää, 2 mm kokoista tyllaa.

Viimeistele koristelu mansikoilla. Näyttävä ja kesäinen koristelu syntyy myös ilman pursotuksia kasaamalla päälle tuoreista mansikoista tehdyn “mansikkavuoren”.

Kesäkuumalla jäätelö on must ja kahvikin virkistäisi, mutta kuuma juoma ei houkuttele. Näiden yhdistelmästä syntyy makean viileä kesäjuoma tai jälkkäri.

Ainekset:
valmista kahvia
vaniljajäätelöä
valmista suklaakastiketta

Keitä kahvi ja kaada isoon lasiin/mukiin. Sokeroi halutessasi. Lisää joukkoon 2-3 jäätelöpalloa ja runsaasti suklaakastiketta. Nauti heti.

Ainekset:
vehnä-, juusto- tai valkosipulipatonkia
1 prk tonnikalapaloja öljyssä
100 g mustapippuri-, valkosipuli- tai paprika-chilituorejuustoa
punasipulia
tomaattia
jääsalaattia

Sekoita tonnikala ja tuorejuusto. Leikkaa punasipuli ja tomaatit siivuiksi. Halkaise patonki ja laita sisään runsaasti tonnikalatäytettä, punasipulirenkaita, tomaattia ja jääsalaattia. Nauti iltapalana tai piknik-eväänä!

Tämän kakun tein arkisesti nyyttäriviemisenä kaverille, mutta nimesin kakun sen herkän tunnelman mukaan, jonka sen koristeluvaihe itsessäni täytti. Omistan kakun siis kaikille tämän kesän juhannusmorsiamille!

Kookoshiutaleiden värjäyskikan näin jossain toisessa blogissa jo hyvän aikaa sitten ja nyt tuli sopiva tilaisuus testata ideaa käytännössä – ja todeta toimivaksi. Kommentteihin saa vinkata, jos joku tunnistaa keksinnön omakseen. Aika hauska tapa saada väriä myös reunoille ja sitoa näin värimaailma yhteen päällisen kanssa.

Kermavaahdon siloittelusta löytyy oma ohjeensa. Tällä kertaa siloitin reunat palettiveitsellä, koska raappani on näköjään mystisesti kadonnut. Hyvin onnistuu paletillakin, vaikka raappa on sittenkin omaan käteeni sopivampi väline. Vaahdon jätin hieman normaalia löysemmäksi. Pitäisi muistaa jatkossakin lopettaa vatkaaminen hieman aikaisemmin, sillä pursotusjälki oli ehkä parempaa kuin ikinä. Kuvio löytyy pursotusmallistosta kohdasta aallot kakun päällä. Tein pursotuksen siten, että se tuli hieman kakun reunan yli, tämä antoi mielestäni kivaa lisäjujua.

Kakku on täytteiden osalta identtinen juhannuksen kukkakori -kakun kanssa.

Pohja:
voi-sokerikakkupohja kaakaoversiona

Kostutus:
3 dl raparpereiden keittolientä

Täyte:
raparperi-mansikka-valkosuklaatäyte

Kuorrutus:
kinuski

Reunat ja pursotus:
4-4½ dl Flora Vispiä
3 tl sokeria
2 rkl vaniljakreemijauhetta

Koristeet:
n. 1 dl kookoshiutaleita
vihreää tomuväriä
marsipaania
kultaista kristallipulveria
vihreää kristallipulvaeria
helmiäinen-nonparelleja

Valmista voi-sokerikakkupohja erillisen ohjeen mukaan ja anna pohjan jäähtyä. Leikkaa pohja kolmeen osaan. Nosta alimmainen pohja tarjoilulautaselle.

Täytä kakku raparperi-mansikka-valkosuklaatäytteellä. Kostuta välit ja päällimmäinen pohjalevy raparpereiden keittoliemellä.

Kuorruta päällinen kinuskilla ja nosta jääkaappiin jähmettymään.

Makeuta Flora Vispi sokerilla ja vatkaa vaahdoksi. Sihtaa vaahdotuksen aikana joukkoon vaniljakreemijauhe. Laita kakkulautasen suojaksi leivinpaperisuikaleita. Levitä kermavaahtoa kakun sivuille ja pursota aaltoilevaa kuviota päällisen ympärille.

Ripottele pursotusten päälle nonparellia.

Värjää kookoshiutaleet sekoittamalla niiden joukkoon tomuväriä.

Painele hiutaleita sivureunojen alaosaan. Vedä sitten leivinpaperit varovasti ulospäin.

Valmista kukat silikonisella juhannusruusumuotilla marsipaanista tai marsipaanin ja sokerimassan sekoituksesta. Sivele kukan keskiosaan kultaista kristallipulveria. Tee lehdet ruusunlehtimuotilla ja värjää ne vihreällä kristallipulverilla. Asettele kukat lehtineen kinuskin päälle. Ripottele lomaan kookoshiutaleita.

Ainekset:
150 g voita tai margariinia
5 munaa (mielellään huoneenlämpöisiä)
3 ½ dl sokeria
3 ½ dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta

Kaakaoversio:
korvaa ¾ dl vehnäjauhoista kaakaojauheella

Paistaminen:
180 astetta keskitasolla 40-50 min

Kostutus:
2 ½ -3 dl kostuketta

Voitele ja korppujauhota 24 cm kokoinen vuoka. Huomioksi, että tällaiset voita sisältävät kakkupohjat kohoavat usein epätasaisesti: keskeltä huomattavasti reunoja enemmän. Tämän estät pyyhevinkillä.

Sulata voi/margariini kattilassa ja anna sen jäähtyä (ei kuitenkaan niin paljon, että rasva jähmettyy). Vatkaa munia ja sokeria, kunnes nuolijalla tehty kuvio jää hetkeksi vaahdon pintaan.

Yhdistä vehnäjauhot ja leivinjauhe. Siivilöi puolet jauhoseoksesta varovasti nuolijalla käännellen munavaahtoon.

Sekoita loput ainekset siten, että kaadat vuorotellen pienen tilkan voisulaa ja siivilöit joukkoon lisää jauhoseosta.

Kaada taikina vuokaan.

Paista 180 asteessa uunin keskitasolla 40-50 minuuttia. Laita päälle folio suojaksi, jos pinta uhkaa tummua liikaa. Kumoa kakkupohja ja anna jäähtyä.

Juhannuksen vietimme tänäkin vuonna perinteiseen tapaan rakkaissa mökkimaisemissa. Kesän juhlan kunniaksi halusin koota kakkuun kappaleen ympäröivää luontoa. Kukkakoriini poimin kissankelloja, niittyleinikkejä, erilaisia ruusuja ja myös villeinä kasvavia juhannusruusuja. Näistä ja monista muista tienpientareen ja lähimetsän kukkalajeista tuli lapsuusvuosina koottua monet kimput, jotka yleensä päätyivät mummille tai äidille. Isoin kohteliaisuus, jonka saatoin tästä kakusta saada, oli lausahdus, että kakku tuo mieleen edesmenneen floristi-mummini kimput.

Suklaakermasta välillä kysellään ohjetta, joten tässäpä sekin tulee kertauksena. Aivan parhaalla mahdollisella tavalla tuo ei onnistunut – aidon näköinen koripunos vaatii aika paljon pursotuskermalta, vaikkei tekniikkana vaikea olekaan. Pursotus on tehty pursotusmalliston koripunos-ohjeen mukaan pyöreällä 6 mm kokoisella tyllalla (Confetista). Kerman koostumus tuli aavistuksen rakeiseksi. Koska koripunoksen pursottelu vie aikaa, suklaakerma ehtii jonkin verran sulaa ja löystyä pursotuspussissa, eikä loppua voi hyödyntää. Sen takia ohjekin on reiluhko eli kermaa jää tarkoituksella vähän yli. Jos käytät isompaa tyllaa, on varauduttava vielä suurempaan menekkiin.

Suklaakerma kannattaa muuten pursottaa samantien, sillä jääkaapissa se jähmettyy nopeasti liian jämäkäksi. Mikäli valmis suklaakerma kuitenkin tuntuu jostain syystä liian löysältä, voi sitä toki hetken aikaa seisottaa jääkaapissa – kuitenkin vähän väliä sekoitellen ja tarkistellen. Suklaakerman tapaista saa myös maustamalla kermaa kaakaojauheella, mutta kaakaojauhe antaa aika heikosti väriä, jos havittelee kunnolla ruskeaa sävyä.

Huom! Itse leikkasin koria tehdessäni pohjasta hieman alaspäin kapenevan jo ennen kakun täyttämistä. Näin kakku sai korimaista muotoa. Koska pohjasta leikkaantui osa pois, myös kostuketta ja täytettä kului vähemmän. Jotta ohje olisi kuitenkin helpommin sovellettavissa muihinkin kakkuihin, alla olevat määrät pätevät aivan normaaliin kakkuun. Korikakussa kostuketta ja täytettä kului ehkä 3/4 näistä määristä.

Joku ehkä saattaa miettiä tällaisen kakun nähdessään, voiko kauttaaltaan kukkasin peitettyä kakkua edes leikata/syödä. No, todistettavasti voi. Kakkulapion pystyi ujuttamaan koristeiden välistä ja laitoin kakun viereen tyhjän lautasen, johon koristeet sai halutessaan laittaa. Kun kakku oli jo mennyt parempiin suihin, napsittiin yksittäisiä koristeita lautaselta siihen tahtiin, että porukka ehti tehdä selvän lähes koko koristekeosta juhannuksen aikana. Makeanhimo taitaa olla sukuvika.

Kukkakori on muuten myös oivallinen tapa hankkiutua eroon vanhoista sokerimassa- ja marsipaanikoristeista, joita on saattanut jäädä yli aikaisemmista kakuista. Usein kukkasia tulee tehtyä hieman enemmän kuin kakkuun tulee laitettua, mutta muutamasta ylijääneestä ei saa enää uutta kakkua koristeltua. Kukkakimpun tai -korin tästä sekalaisesta lajitelmasta saa hyvin koottua.

Muita vaihtoehtoisia koristeluita voisi olla perinteinen mansikka-kermakakku tai kori-idea siten, että kori on täytetty tuoreilla mansikoilla. Itse olen käyttänyt täytettä myös suklaa- ja kinuskikuorrutteen kanssa.

Pohja:
voi-sokerikakkupohja kaakaoversiona

Kostutus:
3 dl raparpereiden keittolientä

Täyte:
raparperi-mansikka-valkosuklaatäyte

Pursotukset:
4 dl Flora Vispiä
130 g tummaa suklaata

Valmista voi-sokerikakkupohja erillisen ohjeen mukaan ja anna pohjan jäähtyä. (Mikäli teen korin mallisen kakun, leikkaa reunat viistoiksi siten, että alimmaisen pohjan halkaisija jää pienimmäksi.) Leikkaa pohja kolmeen osaan.

Täytä kakku raparperi-mansikka-valkosuklaatäytteellä. Kostuta välit ja päällimmäinen pohjalevy raparpereiden keittoliemellä.

Valmista suklaakerma. Vaahdota kerma siten, että jätät sen aavistuksen normaalia pursotuskermaa löysemmäksi. Paloittele suklaa ja sulata mikrossa miedolla (n. 250 W) lämmöllä välillä sekoitellen. Kaada suklaa kermavaahdon joukkoon samalla vatkaten. Pursota tai levitä kakun päälle.

Vinkki: saat kukkalajitelmaan tasoeroja hyödyntämällä spaghettia. Työnnä pätkä spaghettia kakun sisään ja katkaise pää sopivalta korkeudelta. Pursota päähän nokare sokerikuorrutetta. Liimaa kiinni sokerimassakoriste.

Kesäisen kakun täytteiksi sopivat raikas raparperi, tuoreet mansikat ja makea valkosuklaatäyte. Kesän raparperisato kannattaa säilöä talvea varten pakkaseen: keitä kiisseliä samantien isompi annos ja jaa rasioihin. Myös ylimääräinen keittoliemi kannattaa pakastaa – siitä saa hyvän kostukkeen. Kun tuoreita mansikoita ei ole enää saatavilla, täyte toimii myös pelkkänä raparperi-valkosuklaaversiona.

Näillä mittasuhteilla syntyy täytteet 24-26 cm vuokaan tehtyyn 4-6 munan kakkuun, kahteen väliin.

Raparperikiisseli:
750 g raparperia
3 ¼ dl sokeria
1 ½ dl keittolientä
3 rkl maissitärkkelystä
1 ½ rkl vettä

Valkosuklaamousse:
4 dl vispikermaa
250 g valkosuklaata

1 litra mansikoita

Pese raparperit ja kuori niistä tarvittaessa ohuelti ulommainen kerros. Leikkaa raparperit paloiksi. Laita ne kattilaan yhdessä sokerin kanssa. Kuumenna ja keitä hetken aikaa (max 5 min), kunnes raparperit ovat pehmenneet. Anna raparpereiden valua siivilässä hetken aikaa. HUOM: ota liemi talteen!

Laita valutetut raparperit takaisin kattilaan ja lisää 1 ½ dl valutetusta liemestä. Säästä loppu liemi kakun kostutukseen. Kiehauta seos uudelleen. Sekoita maissitärkkelys veteen. Kaada kattilaan. Keitä sekoitellen n. 3 minuuttia. Anna kiisselin jäähtyä tarvittaessa kylmäksi asti. Kylmä kiisseli on paksumpaa ja pysyy paremmin kakun välissä.

Vatkaa vispikerma vaahdoksi. Sulata valkosuklaa mikrossa miedolla lämmöllä välillä sekoitellen. Sekoita valkosuklaa vaahtoon. Voit antaa valkosuklaatäytteen jähmettyä jonkin aikaa jääkaapissa. Valkosuklaa jähmettää täytteen lopulta hyvin tukevaksi, mutta huolehdi, ettei täyte ehdi jähmettyä liikaa ennen levittämistä. Huom: älä vatkaa täytettä voimakkaasti enää sen jälkeen, kun se on alkanut jähmettyä; täyte voi muuttua rakeiseksi.

Kostuta kakkupohja raparpereiden keittoliemellä.

Levitä kakkupohjalle raparperikiisseliä.

Leikkaa mansikat siivuiksi. Asettele niitä kiisselin päälle vieri viereen. Levitä päälle valkosuklaatäytettä. Täytä samalla tavalla toinen kakkuväli.

Täytä kakku jo edellispäivänä. Näin kosteus ja maut ehtivät tasaantua.

Kesäkuun vinkki

Tämän kertainen vinkki liittyy juustokakun koristeluun. Välillä lukijat harmittelevat, kun vaivalla taiteillut koristeet muuttuivatkin kiilteen päällä vetiseksi mössöksi. Itsekin olen kantapään kautta oppinut, että kiilteen päältä voi marsipaani-, sokerimassa- ja pikeerikoristeet unohtaa. Myös useimmat karamellit sulavat nopeasti. Mikä avuksi?

1. Pursota kiilteen pinnalle kermavaahtoa ja asettele koristeet sen päälle. Kerma toimii eristeenä eikä sulamista tapahdu.
2. Käytä kermaa itsessään koristeissa. Esimerkiksi kermaruusut ovat näyttäviä koristeita.
3. Panosta kiilteen kanssa suklaakoristeisiin ja -pursotuksiin. Suklaa ei tykkää huonoa kiilteestä. Suklaarouheella tai -lastuilla saa helposti ilmettä kakun pinnalle. Myös suklaan tapaan käytettävät Candy melts -napit soveltuvat hyvin kiilteen kanssa.
4. Hyödynnä kesällä tuoreita marjoja ja talvella hedelmiä.
5. Jätä kiillekerros pois. Suoraan täytteen päällä koristeet kestävät paremmin. Tällöinkin kannattaa kuitenkin ajoittaa koristelu mahdollisimman lähelle tarjoiluhetkeä.
6. Lisää ideoita ja edellisten vinkkien käytännön toteutuksia löydät Juustokakut-osiosta.

Tarvikkeet:

• valkoista sokerimassaa
• tomusokeria
• keltaista ja valkoista tomuväriä
• kukkamuotti, jossa on pyöreäkärkiset terälehdet (tai sydänmuotti)
• sokerikuorrutetta tuubissa
• kaulin ja alusta
• alumiinifoliota
• Brunbergin tummaa suklaata
• leivinpaperia

Kauli valkoinen sokerimassa tomusokeroidulla alustalla n. 1 mm paksuksi levyksi. Ota kuvioita muotilla. Vaniljankukkiin ei löydy valmista muottia, mutta voit hyödyntää muita muotteja. Tässä on käytetty lumpeenkukkamuottia (Confetista). Leikkasin terälehdet kahdeksi irralliseksi lehdeksi. Voit käyttää myös sydänmuottia eli halkaista sydämen kahdeksi terälehden muotoiseksi kappaleeksi.

Pyöristä terälehteä muotoilusienen päällä koveraksi pallopäisellä työkalulla. Tee liike pystysuunnassa – näin terälehti venyy samalla hieman pituutta.

Muotoile alumiinifoliosta kuppi kukan kuivattamista varten. Laita sokerimassapallukka kupin pohjalle ja painele irralliset terälehdet (yht. 5 kappaletta) siihen. Käytä tarvittaessa liimana sokerikuorrutetta.

Kukkien keskelle tulevat “kupit” teet seuraavasti: Pyörittele käsissäsi sokerimassapallo. Paina palloa työkalulla siten, että se painuu pallon sisään ja pallosta muotoutuu pieni kuppi. Ohenna kupin ulkoreunoja sormillasi ja käännä niitä samalla ulospäin.

Anna osien kovettua muutamasta tunnista seuraavaan päivään.

Sekoita keltaisesta ja valkoisesta tomuväristä vaaleankeltainen väriseos. Tupsuttele sitä terälehtien keskiosaan.

Maalaa kuppiosat vaaleankeltaisiksi ja laita kirkasta keltaista varjostukseksi ulkoreunoihin.

Liimaa keskiosa paikoilleen nokareella sokerikuorrutetta.

Vaniljatangot voi tehdä Brunbergin tummasta suklaasta. Paloittele suklaa ja sulata se mikrossa miedolla lämmöllä. Laita suklaa pursotuspussiin, jossa on 2-3 millin kokoinen pyöreä tylla. Voit käyttää pursotukseen myös pakastuspussia, jonka kulmaan leikkaat vastaavan kokoisen aukon.

Pursota tangot leivinpaperin päälle. Saat tankoihin kolmiulotteisuutta, kun et aseta leivinpaperia tasaisesti pöydän pinnalle vaan kierrät sitä hieman “aalloille”. Alle kannattaa kuitenkin laittaa leikkuulauta tai muu tasainen alusta, jonka päällä tangot on helppo nostaa jääkaappiin kovettumaan.

Kun suklaa on kovettunut jääkaapissa, irrota tangot leivinpaperista ja asettele ne yhdessä vaniljankukkien kanssa kakun koristeiksi.

Rieskarullista saa tosi helposti pieniä suolapaloja. Poroversiota tarjosi ystäväni hiljattain ja teinkin sitten juhannuksena rullia sekä porosta että lohesta. Tuorejuustoa voi vaihdella maun mukaan. Poroversioon sopisi myös esimerkiksi valkosipuli,- piparjuuri- tai chili-paprikatuorejuusto. Lisämakua saa yrteillä, vaikkapa persiljalla. Lohirulliin voi lisäksi rouhia valkopippuria ja puristaa sitruunamehua. Pororulliin suosittelen ohuita poropaistisiivuja, ne riittivät juuri sopivasti tuomaan poron makua ja ovat muutenkin jotenkin miellyttävämpiä syötäviä kuin paksut siivut.

Pororullat:
rullarieskaa
ruohosipulituorejuustoa
poron kylmäsavupaistia (ohuen ohut)

Levitä rieskan pinnalle tuorejuustoa. Laita päälle porosiivuja. Kääri rullalle.

Lohirullat:
rullarieskaa
ruohosipulituorejuustoa
tilliä
kylmäsavulohta

Levitä rieskan pinnalle tuorejuustoa. Silppua tilliä ja laita päälle lohisiivuja. Kääri rullalle. Leikkaa rullat sopiviksi annospaloiksi (n. 1,5 cm).

Helpot ja näyttävät kakut ovat haaste, johon Kinuskikissa pyrkii lukijoiden toiveesta vastaamaan. Aina tehtävä ei ole helppo, mutta kesän tuoreet marjat helpottavat sitä kummasti. Tästä kakun koristelu ei kyllä enää helpommaksi muutukaan, sillä oikeastaan kakkua ei tarvitse koristella lainkaan. Kulho vuorataan ennen täyttämistä mansikansiivuilla ja ne hoitavat koristelutehtävän puolestasi. Kakun voi täyttää kulhoon jo vaikka edellispäivänä. Kulhossa kakku on myös helppo kuljettaa esimerkiksi piknikille, mökille tai kutsuille viemiseksi.

Lue ohjeen lopusta vielä lisää vinkkejä!

Pohja:
1 tumma kääretorttupohja

Kostutus:
1 ¾ dl maitoa
1 ½ tl vaniljasokeria

Täyte:
7 liivatelehteä
3 ¼ dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
1 ½ prk (á 200 g) vaniljarahkaa
450 g mansikoita (n. 4 ½ dl sosetta)
sokeria maun mukaan

Pinta:
300-400 g mansikoita

Paista kääretorttupohja erillisen ohjeen mukaan kaakaoversiona. Anna pohjan jäähtyä.

Vuoraa kulho (tilavuus n. 2 litraa) kelmulla. Leikkaa pinnalle tulevista mansikoista siivuja. Asettele ne tiiviisti kulhon reunoja vasten. Voit käyttää jämäpalat täytteeseen.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota vaniljakastike. Sekoita joukkoon vaniljarahka. Soseuta mansikat. Ota mansikkasoseesta reilun desin verran erilleen kattilaan ja sekoita loput täytteeseen. Lisää sokeria maun mukaan.

Kuumenna loput mansikkasoseesta kattilassa kiehuvaksi. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi ja lisää kattilaan. Kiehauta tarvittaessa uudestaan, kunnes liivatelehdet ovat sulaneet soseeseen. Sekoita sitten pienissä erissä samalla vatkaten täytteeseen.

Kaada vuoan pohjalle täytettä. Kokoa kakku laittamalla vuorotellen pohja- ja täytekerros. Leikkaa kääretorttupohjasta sopivan kokoisia ympyröitä hyödyntäen esimerkiksi lautasta. Jätä pohjaympyrät kuitenkin halkaisijaltaan sen verran pieniksi, että mansikkareunuksen ja pohjan väliin mahtuu täytettä. Näin valmiissa kakussa mansikoiden taustana on tasainen vaaleanpunainen täytepinta. Kostuta vaniljamaidolla. Anna kakun hyytyä jääkaapissa n. 3 tuntia.

Kumoa kakku tarjoilulautaselle. Poista päältä kelmu.

Vinkki1: Kootessasi kakun 2 litran kulhoon, jää pohjasta jämäpaloja juuri sen verran, että niistä syntyy yksi juustokakkupohja (24 cm vuokaan). Kun teet täytteen seuraavilla määrillä saat yhden keikauskakun lisäksi yhden mansikkajuustokakun, jonka voit hyydyttämisen jälkeen laittaa vaikka pakkaseen tulevia kutsuja varten: 11 liivatelehteä, 5 dl vaniljakastiketta, 400 g rahkaa ja 700 g mansikoita.

Vinkki 2: Pohjan ylijäämäpalat voi myös pakastaa sellaisenaan tulevaa käyttöä varten.

Vinkki 3: Käytä täytteeseen esimerkiksi edellisen kauden pakastemansikat. Alkukesästä tuoreet mansikat ovat vielä hinnoissaan, joten pakastemansikat kelpaavat siihen hyvin. Pakastemarjoja käyttäessäsi tarkista, että soseen määrä on desilitroissa ohjeen mukainen. Pintakoristelu onnistuu kuitenkin vain tuoreista marjoista.

Vinkki 4: Tuoreilla marjoilla koristeltua keikauskakkua ei voi pakastaa, sillä mansikat lösähtävät pakkasessa.

Vinkki 5: Sokerin määrän voit ratkaista makusi mukaan. Makeiden suomalaisten mansikoiden kanssa täyte ei välttämättä vaadi ylimääräistä sokeria, sillä vaniljakastike ja -rahka ovat itsessään makeita.