Jos rakastat makean ja kirpeän yhdistelmää, tämä kesäherkku on sinua varten. Mudoffee yhdistää nimensä mukaisesti mutakakun (mud) ja kinuskin (toffee). Mutakakkupohjan suklaisuus, pehmeä kinuski ja raikkaat punaherukat muodostavat mahtavan makutrion. 🤎🧡❤️ Kaakaon hienoinen karvaus ja punaherukoiden kirpeys tasapainottavat kinuskin makeutta täydellisesti.
Tässä versiossa leipomista on helpotettu valmiilla kinuskikreemillä. Lopputulos on ihanan täyteläinen, mutta ei lainkaan niin makea kuin ainesosaluettelon perusteella voisi olettaa.
Ihan on resähtin mukaan tehty, vaikkei näytäkään kauniilta, kuten ohjekuva 😀
Peltikinuskia käytin koko purkillisen, ja kermavaahto jäi löysäksi, joten pursuu ja valuu molemmat sortit 😀
Jatkoa: Hyvin pysyvät päälliset koossa palaa leikatessa; jääkaappi tekee hyvää löysillekin päällisille 🙂
Kukaan ei halua kuulla, mutta sanonpa silti, että tätä kakkua tehdessä meillä oli Apulaisen kanssa tunne ”itkeäkö vai nauraa” 🙂
Hän toi kaupasta mm sokeria. Kaadoin yli puoli pussillista sokeripurkkiin. Tein mutakakkutaikinaa ja ehdin kaataa 2 dl sokeria kattilaan, kun katsoin sokerin rakennetta, että hiukan erikoista on.
Kaivoin pussin esille komerosta: Suomalaista hillosokeria… Apulainen kiiruhti taas sokeria ostamaan 😀 ja minä mietin, miten jatkan taikinan tekemistä.
Päätin tehdä puolikkaan annoksen lisää, josko syötävä lopputulos saataisiin kuitenkin. Apulaisen palattua kaupasta 2 kg sokeria mukanaan :D, lisäsin ”hillo-taikinaan” sokeria ja maistelin. Ja puoli annosta tein ohjeen mukaisesti. Kaadoin molemmat taikinat vuokaan ja nauroimme, ettei ole koskaan syöty mutakakku-hilloa, eikä ollut aavistustakaan, mitä uunissa tapahtuu.
Paistoin kakkua 26 minuuttia. Ja vautsi! Se on ihan hyvää, vaikka oikein tehtynä olisi ”mutaisempaa” , mutta ensi kerralla sitten 🙂
Punaisten viinimarjojen siemenet yllättäen minua häiritsevät, jäävät johonkin hampaanrakoon. Mutta hyvää kakku on 😀