25.11.2012   65 kommenttia

Myytinmurtaja testaa: jauhojen sekoitus muna-sokerivaahtoon


Käynnistän sivustolla nyt uuden Myytinmurtaja-sarjan, jossa haastan leivontaan liittyviä tottumuksia ja uskomuksia. Tarkoitus on herätellä miksi-kysymyksiä ja ravistella käsityksiä ns. oikeista tavoista. Käytännönläheisissä testeissäni teen työvaiheen tahallani väärin, oppien vastaisesti. Mitä seuraa? Leivontaan liittyy myös runsaasti mielikuvia. Testi saattaa olla esimerkiksi reseptin leipominen kahdella eri tavalla ja raaka-aineiden todellisen merkityksen selvittäminen.

Sarja sai alkunsa, kun huomasin lankeavani usein ”näinhän on aina tehty” -vipuun. Varmuuden vuoksi teen asian vähän vaikeammin, sillä turha ottaa epäonnistumisen riskiä. Hyvin inhimillistä! Nyt kuitenkin Kinuskikissa astuu kehiin ja ottaa asiakseen tehdä asioita väärin. Heitä siis minulle ideoita, mitä sinä haluaisit minun testaavan myytinmurtajan roolissa. Itselläni on jo muutamia juttuja mielessä, mutta jatko-osia varten otan mielelläni ajatuksia vastaan myös teiltä.

Ensimmäisessä osassa päätin testata, onko varovaisuus jauhojen sekoittamisessa muna-sokerivaahtoon todella vaivansa väärti. Pitääkö jauhot todella siivilöidä? Haaskaanko aikaani käännellessäni niitä varovaisesti vaahtoon, kun voisin hurauttaa sähkövatkaimella taikinan valmiiksi paljon joutuisammin?

Lopputulos: Jauhojen sekoittaminen ilman siivilöimistä, ruokalusikallinen kerrallaan tuotti aivan normaalin sokerikakkupohjan. Yhtään jauhopaakkua ei ollut havaittavissa. Jauhojen sekoitus nuolijalla varovaisesti käännellen osoittautui sekin liioitelluksi. Vatkaimen hitaimmalla teholla asia hoitui paljon tehokkaammin. Vaahto ei lässähtänyt ja kakku kohosi vähintään yhtä upeasti kuin aina ennenkin.

Myytti murrettu!

Jaa yhteisöpalveluissa