Mustikkaseepra on saanut nimensä seepran raitoja muistuttavasta täytteestä, jossa vuorottelevat mustikan ja kinuskin maut. Toukokuussa julkaistu musta-valkoinen seeprakakku sai heinäkuun alkajaisiksi sisaren ”mansikkaseeprasta” eli kinuski-mansikkakakusta. Nyt salmiakki vaihtui toiseen supisuomalaiseen makuun, mustikkaan. Tämä resepti on muilta osin identtinen mansikkaversion kanssa.

Seepratekniikan kanssa on syytä olla erityisen tarkkaavainen liivatteen sulattamisessa. Liivate on super helppo ja luotettava käyttää, mutta leipurin on varmistuttava, että lehdet ovat sulaneet täydellisesti kuumaan nesteeseen. Nesteen voi huoletta kiehauttaa uudelleen – näin voi ainakin varmistua sulamisesta. Jos liivate ei ole sulanut kunnolla, täyte jähmettyy ennen aikojaan, eikä tasainen valuttaminen onnistu. Seeprakakussa on olennaista, että kumpikin kaadettava täyte on keskenään yhtä paksuja. Kannattaa myös lukaista juttu liivatelehtien eroista, koska hyytymisongelmaankin oli joku törmännyt.