27.10.2015   10 kommenttia

Jensku


jensku

Nimimerkki:

Jensku

Kinuskileipomo:

Kinuskileipomo Jensku

Kuka olet?

Täällä kirjoittelee Jenna, vähän päälle parikymppinen tyttönen Raumalta. Opiskelen tällä hetkellä viimeistä vuotta elintarvikealaa ja valmistun keväällä leipuri-kondiittoriksi.

Koska innostuit leipomisesta ja miten se tapahtui?

En ole aivan varma, milloin ja mistä innostus leipomiseen lähti. Toki olen pienestä pitäen ollut mielelläni äitini apuna joulupiparitalkoissa ja pullien leipomisessa (vatkainten nuolemista ja taikinakulhojen tyhjiksi kaapimista unohtamatta :D). Uusien, erilaisten reseptien kokeiluun ja leipomiseen nimenomaan tekemisen takia hurahtaminen tapahtui aivan yllättäen, ehkä noin viitisen vuotta sitten. Siitä lähtien olen pyytänyt saada leipoa synttäreille, nimppareille, yo-juhliin ja muihin kahvituksiin tarjottavia kakuista pikkuleipiin itse, sen sijaan, että äiti tekisi ne tai ne tilattaisiin konditoriasta.

Jo ennen leipomisharrastusta olen ollut hyvin kiinnostunut valokuvauksesta ja muistan erään kerran, kun halusin koristella muuten vain leipomani muffinssit erityisen nätisti, jotta saisin niistä kivan kuvan. Siitä se ajatus todennäköisesti lähti: ajattelin, että hei, onpa leivonnaisia mukava koristella kauniisti ja asetella näyttävästi kuvaamista varten. Niin kai sitten aloin ideoida kivan näköisiä herkkuja sekä päässä että paperille ja tuli ryhdyttyä leipomispuuhiin aina vain useammin ja useammin.

Kuinka usein leivot? Minkälaiset jutut saavat sinut innostumaan?

Makeiden leipomisen olen kotona pyrkinyt pitämään viikonlopuissa, joten noin kerran viikossa leivon jotakin sokerista herkkua, yleensä muffinsseja, brownieita, leivoksia tai muuta melko nopeaa. Joskus voi tosin mennä parikin viikkoa, etten kaiva sähkövatkainta ja jauhopusseja esiin ollenkaan. Suolaisia piirakoita tulee välillä leivottua arkiruoaksi, mutta leipää en tee juuri koskaan. Olen tykästynyt kuitenkin erilaisiin rieskasiin ja siemennäkkäriin, erityisesti gluteenittomina, joten niitä tulee leivottua muutamia kertoja kuussa.

Jo jonkin aikaa gluteeniton leivonta on saanut minut innostumaan ja ideoimaan erilaisia reseptejä, sillä on kiva ottaa erityisruokavalioita noudattavat ihmiset huomioon. Olen myös huomannut, että jotkut gluteenittomat leipomukset ovat jopa maukkaampia kuin vehnäversiot ja olokin on gluteenittomien herkkujen nauttimisen jälkeen parempi verrattuna vehnäsiin. Tällä hetkellä hinku päästä leipomaan on erityisen kova, sillä vihdoin löysin metsästämääni sitruunaemulsiota. Olen jo kehitellyt monta suunnitelmaa sen varalle.

Muuten innostumiseen vaikuttaa milloin mikäkin: välillä saatan lehdessä tai netissä nähdä herkullisen kuvan taikka hyvänkuuloisen reseptin, jotka saavat päälle leipomiskuumeen. Toisinaan voin löytää kaupasta uutuustuotteita, esimerkiksi tuorejuusto- tai rahkamaun, ja alan heti miettimään, mitä valmistaisin niistä seuraavina leipomispäivinä.

Suosikkiraaka-aineesi?

Tämä on paha kysymys! Mulla on niin monta lempparia. Hmm, ehkä sanon kuitenkin maustetut rahkat. Ne ovat siitä kivoja, että niillä voi mehevöittää taikinoita ja kuorruttaa sekä täyttää niin muffinsseja kuin kääretorttuja. Niistä saa myös todella maistuvia juustokakkuja ja leivoksia. Jos jääkaapista löytyy rahkapurkki, keksii kyllä aina leivottavaa. Lisäksi on pakko mainita vaniljajauhe, jota olen purkin ostamisesta saakka lisäillyt lähes kaikkiin leipomuksiini – viis siitä, onko alkuperäisessä ohjeessa käytetty edes vaniljaa 😀

Suosikki osa-alueesi leivonnassa?

Ehdottomasti makeat leivonnaiset – ei kuitenkaan vaivalloinen pulla. Makeita pystyy muokkaamaan helposti oman mielen mukaisiksi ja kehittelemään itse alusta asti. Makeiden leipomisessa saa tehdä niin paljon kaikkea, että siksi se on suosikki osa-alueeni. Pääsee vatkaamaan vaahtoja, sekoittamaan massoja, mahdollisesti valmistamaan sekä täytettä että kuorrutusta ja mikä parasta, koristelemaan monipuolisesti juhlapyhän tai sesongin mukaan. Myös jääkaapissa hyydytettäviä juustokakkuja teen mielelläni, vaikka pahimmat mokani keittiössä liittyvät nimenomaan niihin. Täytekakkuja tulee tehtyä valitettavan harvoin, mutta tykkään päästä näpertelemään niidenkin parissa.

Kerro jokin hyvin mieleen jäänyt leivontamuisto!

Viime vuonna ehdotin leipovani pikkusiskoni ylioppilasjuhliin jotakin hyvää. Olin vain kerran ennen tehnyt macaron-leivoksia ei-niin-hyvällä lopputuloksella, mutta halusin silti valmistaa niitä juhlapöytään muiden herkkujen kaveriksi. En ollut paistanut juurikaan mitään silloin käytössäni olleessa uunissa ja muutenkin kieltämättä vähän mietin, mitä ihmettä olen lupautunut tekemään. Ilokseni kuitenkin huomasin, että macaroneista tuli juuri sellaisia kuin olin lukenut niiden oikein tehtyinä olevan: kunnon pitsijalan omaavia, pinnalta sileitä ja rapeita sekä sisältä sitkeän pehmeitä eikä ollenkaan onttoja. Silloin olin kyllä ylpeä aikaansaannoksistani 🙂

Paras leivonnainen, jota olet maistanut?

Parhaan maistamani leivonnaisen paikasta kilpailevat kolme herkkua, sillä en osaa laittaa niitä paremmuusjärjestykseen. Paras on joko äidin leipoma suklaakahvikakku, joka ei ole ollenkaan tyypillinen kuiva kahvikakku vaan ihanan mehevä runsaan suklaakuorrutteen ansiosta, äidin uunituoreet kanelikierrepullat tai sitten mummin tekemät Maailman parhaat piparit, joita on pienestä pitäen mutusteltu kahvipöydässä jouluna.

Pahin kömmähdyksesi keittiössä?

Yksi pahimmista kömmähdyksistäni kävi äskettäin erään juustokakun kanssa, jonka olin lupautunut tekemään isälleni synttäreiden kunniaksi työpaikalle vietäväksi. Täytteen kuului vaahdottua kauniiksi ja kuohkeaksi, mutta minun vain puuroutui ja muuttui rakeiseksi. Ajattelin jo siinä vaiheessa, että heitän hanskat tiskiin – kyseinen täyte kun oli täytynyt valmistaa siihen pisteeseen jo edellisenä päivänä eikä aika uuden tekemiseen riittäisi.

Seuraavaksi oli kiilteen vuoro. Olin suurentanut ohjeen tarvitsemani kokoiseksi, mutta mehu ei riittänyt kuin päälle tulevien vadelmien puoleen väliin. Ei siinä sitten muuta kuin lisää liivatteita likoamaan ja mehua, joka vaaleanpunaisen sijaan näytti rusehtavalta, laimentamaan. Halusin varmistaa liivatteiden kunnollisen liukenemisen tilkkaan kuumaa mehua, joten heitin seoksen vielä hetkeksi mikroon lämpenemään. Kun avasin mikron oven, oli liivateseos pitkin mikron pohjaa. No niin, ei muuta kuin siivoamaan ja laittamaan kolmannen kerran liivatelehtiä likoamaan kylmään veteen. Toinen mehusatsi peitti vadelmat juuri ja juuri – edelleen osa marjoista törötti kiilteen keskeltä ilman mehukerrosta. Vadelmat olivat vissiin kolme kertaa suurempia, mitä alkuperäisessä ohjeessa käytetyt, ajattelin ja annoin olla.

Kun sitten illalla muistin yhtäkkiä, että kakku piti vielä irrottaa vuoasta ja siirtää kakkukuvun alustalle, tapahtui viimeinen pisara. Keksipohja ei ollut niin tukeva kuin aiemmin tekemissäni kakuissa, eikä täyte tuntunut niin jähmettyneeltä, mitä yleensä. Kakkua siirtäessäni vuoan pohjasta tarjoilualustalle, alkoi täyte liukua pois keksipohjan päältä ja kakku siten hajota. Yleensä en luovuta, mutta tässä vaiheessa sai iskä tulla aivan itse siirtämään juustokakkunsa ja muotoilemaan siitä sellaisen, jonka kehtaisi viedä seuraavana päivänä kahvipöytään.

Kaikesta huolimatta kakku oli ollut jokaisen mieleen ja katosi nopeasti parempiin suihin. Kakkuepisodia seuraavana päivänä koulussa sain kuulla olevani alkavalla viikolla ryhmässä, joka valmistaa esimerkiksi juustokakkuja. Voitte vain kuvitella, mitä siinä vaiheessa ajattelin 😀

Mitä haluaisit seuraavaksi oppia?

En ole juurikaan tehnyt koristeita marsipaanista tai sokerimassasta, joten niitä haluaisin seuraavaksi oppia muotoilemaan. Lisäksi haluaisin oppia pursottamaan kreemistä ja kermavaahdosta niin ruusuja kuin muita kuvioita sekä erityylisiä pursotuksia.

Miten haluaisit kehittää Kinuskiyhteisöä? Muita toiveita Kinuskikissalle?

Kiitos Kinuskikissalle inspiroivimmista sivuista ikinä. Täältä löytää maukkaita reseptejä joka lähtöön, toinen toistaan hienompia valokuvia, rohkaisevia ja kannustavia kommentteja sekä ratkaisuja leivontaan liittyviin pulmiin. Yksi kehittämisidea minulla kuitenkin on heittää: olisi nimittäin kätevää, jos sisäänkirjautunut Kinuski saisi kysymyksen Kinuskikissalle tai toiselle Kinuskille jättäessään viestin esimerkiksi sähköpostiin, kun kommenttiin on vastattu. Josko kysymykseen vastaaja saisi omaan viestiinsä jotenkin ”tägättyä” kysyjän Kinuskileipomon tai Kinuskin nimen..? 🙂

Pumppernikkeli kysyi sinulta: Pidätkö enemmän voileipäkakuista vai suolaisista piirakoista?

Tähän on helppo vastata: ehdottomasti suolaisista piirakoista! Olen tosin syönyt vain yhtä voileipäkakkua enkä ole itse tehnyt sellaista (vielä) koskaan, mutta maistamani kakun perusteella suolaiset piirakat ovat paljon enemmän mieleeni.

Mitä haluaisit kysyä seuraavalta esittelyssä olevalta Kinuskilta?

Milloin ja mitä leivoit viimeksi? Entäpä mitä/milloin ajattelit leipoa seuraavaksi? 🙂

Jaa meille suosikkireseptisi ja kerro lyhyesti reseptin tarina.

Mulla on aika monta lemppariohjetta, jotka toimivat takuuvarmasti ja joita voi helposti soveltaa erimakuisiksi. Tässä haluan silti esitellä suosikkireseptikseni yhden uusimmista tuotoksistani, Raikkaan Ahaa-appelsiinijuustokakun, jonka tein äidilleni synttärikakuksi. Idea lähti monessa blogissa näkyneestä pätkisjuustokakusta, ja ajattelin kerrankin noudattaa ohjetta kirjaimellisesti. Toisin kuitenkin kävi, kun päätin vaihtaa suklaat leivonnaisissa harvemmin törmäämiini Ahaa-patukoihin ja ottaa mukaan silloisen uutuusrahkamaun, appelsiinin, sillä suklaa ja appelsiini on toimiva yhdistelmä. Appelsiinin makua korostaakseni halusin käyttää pohjassa keksihyllystä aiemmin bongaamiani Fazerina-täytekeksejä. Pohjaan sain idean laittaa lisäksi riisimuroja, sillä Ahaa-suklaa sisältää niitä. Näin kakusta tuli kivan toimiva kokonaisuus, jossa kaikki ainekset tukivat toinen toisiaan.

Tämä kakku on yksi suosikeistani myös siksi, että sen koostumus on juuri oikeanlainen: ei liian hyydytetty, mutta silti hyvin muotonsa pitävä. En voi sietää juustokakkuja, joissa on ns. varmuuden vuoksi käytetty enemmän liivatelehtiä kuin oikeasti olisi tarvinnut. Koristelun toteutin aamulla ennen kuin päivänsankari heräsi: hiippailin keittiöön, kaivoin koristelutarvikkeet esille ja sommittelin mandariinilohkoja sekä suklaanpaloja viimeisen päälle kakun pinnalle. Oli kaiken kaikkiaan onnistunut synttäriyllätys! 🙂